Martat_2_2025_ISSUU

Kerää, kokeile ja käytä. Tee ohjeillamme lettuja, keittoa ja pestoa!

Kasvata avomaankurkkua säleikössä –onnistuu pienessäkin tilassa SESONKI

Airi Nummi ja keittiötarhan kekseliäät ratkaisut KOHTAAMINEN

INSPIRAATIO

Kylpyviitassa veden äärelle

IDYLLINEN TOSCANA

VEHREÄ YORKSHIRE

1 638 € Itoimiseen tutustumiseen.

HYVINVOINTIMATKA LUMOAVALLE ELBAN SAARELLE I-

1 628 € I

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI

TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 Palvelumaksu 28 €/varaus. Puhelut 8, 35 snt/puh + 17, 17 snt/min. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMÄN

2 . 2025

4 Lukijalta

5 Pääkirjoitus

6 Marttakartta

8 Martat näyttävät suuntaa

10 Kolumni: Pidettiin lasten lempiruokapäivä

11 Katso lähelle: Ei kahta samanlaista

12 Martta suosittelee

SESONKI

14 Nyt noukitaan nokkoset!

22 Paremmat tottumukset taaperon tahdissa

24 Kesä kurkut kasvattaa

28 Pieni pala maata alkajaisiksi

30 Omasta pihasta hyötyä, iloa ja erikoisherkkuja

36 Ruukussa & maljakossa: Villisti hempeä

INSPIRAATIO

38 Viitassa veden äärelle

42 Minun astiakaappini: Ullakon uumenista, vintin varastoista

Sisällys 14 38

46 Työläisten kesäparatiiseja ja kaupunkilaisten keitaita

52 Sarjakuva: Peikkoeukko selviytyy kesästä

MARTTAILU

54 Haluatko maistaa? Kyllä kannattaa!

58 Yhdessä & yhdistyksessä

62 Muutos lautasella -teemavuosi jatkuu

64 Monessa mukana

66 Elämänmeno

72 Marttaristikko

75 Kuvamuisto

Mummon maitokannu Sortavalasta ja muita astiakaapin aarteita.

Kylpyviitta nostalgisesta vohvelikankaasta, panta ja pikkupyyhe jämäpaloista.

Saisinko syötävää satoa omasta maasta? Onhan se kokeiltava!

Miten selvitä kesästä? Peikkoeukko neuvoo.

Ristikko on hyvä.

HYVÄ LEHTI ja kauniit kuvat. Kansikin jo aina houkuttaa lukemaan. Ruoka- ja puutarhajutut parhaat.

KYLLÄPÄ IHAN SYTYIN ja innostuin talvikylvön vinkeistä, jotka luin Marttalehdestä. Menee heti testiin.

PAINETTU LEHTI erinomainen – monipuolinen ja värikäs.

LISÄÄ juttuja miesmartoista. Kiitos!

PARAS JUTTU: Millainen on sinun rahatarinasi? Juttu antoi mielenkiintoista mietittävää vanhempieni, omasta ja lasteni rahankäytöstä. Tunnistan rahankäyttötavoissamme ylisukupolvista yhtäläisyyttä. Omassa lapsuudessani 1960–70-luvuilla elettiin maaseudulla pitkälti omavaraistaloutta ja rahaa käytettiin harkiten. Opin arvostamaan työllä ansaittua rahaa ja säästäväisyyttä, mikä periaate on kulkenut mukana perheeni elämässä kaikissa sen vaiheissa. Enkä ole kokenut jääneeni paljosta paitsi. Nyt vanhemmiten olen ajatellut erityisesti omien valintojeni merkitystä luonnolle ja elinympäristöllemme.

OLI LEHTI ohentunut ja tulee harvakseen. Nyt miettikää, onko vauhti liian kovaa.

KIINNOSTAVIN juttu oli mielestäni 5 vaatteen vuosi. Uusia vaatteita ei todellakaan tarvitse ostaa joka juhlaan.

ULKOASULTAAN LEHTI ihanan värikäs keväinen. Ruokaohjeet houkuttelevia, sopivan helpon oloisia kokeiluun.

Kiitos hyvästä lehdestä, joka ilahduttaa joka kerran! Digiversio täydentää hienosti!! Molempien tarjonta tulee tsekattua!

PITKÄÄ IKÄÄ Martatlehdelle!

PUOLIVALMISTEIDEN

käyttöön tsemppaus oli tosi hyvä juttu. Itsellä on ollut (etenkin marttana) joku ihme paine, että kaikki pitää tehdä itse alusta asti – ja sitten arjesta tulee suorittamista. Olen kokenut viimeisen vuoden aikana uusrenesanssia esimerkiksi keittokasvisten kanssa –miten ihanan helppoa ja nopeaa niistä on pyöräyttää vaikkapa ravitseva kalakeitto! Aikaisemmin olen jostain syystä rinnastanut puolivalmisteet ja pakasteet eineksiin, ja vältellyt niitä ihan turhaan. Hyvää arkea kohti, pakastehyllyn kautta!

VOI NYT kyllä meni kaukaa ohi 5 vaatteen vuosi -juttu! Oli tarkoitettu hyvin toimeentulevalle martalle eikä ollenkaan kaltaiselleni, jonka pitää laskea tarkkaan joka sentin käyttö. Ostin viime vuonna yhden (1) uuden vaatteen, hinta 40,-. Eli olen tietoisesti mutta myös olosuhteiden pakosta ilmasto- ja kierrätysaktiivi! Moni muukin luultavasti on samassa tilanteessa ja vain haaveilee viidestä uudesta vaatteesta.

SIIS NIIN HYVÄ vinkki jutussa Suojaa ja sisusta verhoilla! Ei olisi ikinä tullut mieleen, että voisi yhdistellä erilaisia kankaita noin verhoiksi. Aloin välittömästi suunnitella jotain vastaavaa. Todella hyvän mielen verhot. Kiitos.

JÄSENMAKSUN korotus on liikaa pieneläkeläisille kun lehtiä tulee vain 4/vuosi.

NYT KOKO LEHTI oli täynnä toinen toistaan parempia juttuja – kiitos toimittajille. Tällainen sisältö kiinnostaa, se on ajankohtaista, mutta myös ajatonta!

UROSMARTTAJUTUT kiinnostavat aina!

MARTAT 2/2025

123. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 4 numeroa vuonna 2025.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@media-q.fi, p. 040 523 8813

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 412 1099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 4 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painopaikka

PEFC-sertifioitu

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

Marttajärjestö on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus.

Hyvästä arjesta parempi maailma

5.5.2025

Martat tukevat jokaisen varautumista

MITÄ AJATTELET, kun ajattelet turvallista yhteiskuntaa? Entä mistä koostuu varautuminen? Juuri nyt puheissa korostuu puolustusvalmius, mikä on luonnollista. Turvallisuuden rakentamiseen tarvitaan kuitenkin monta muutakin yhteiskunnan osaa, myös meitä Marttoja.

Liisa Karppinen (vas.) ja Marianne Heikkilä vierailivat joulupukin luona.

KORONAKRIISIN JÄLKEEN

terveysturvallisuus on vielä tuoreessa muistissa. Kotitaloustaidoilla, joita me Martat opetamme, on suuri merkitys terveysturvallisuudelle, sillä esimerkiksi tartuntariskeihin voi vaikuttaa puhtaanapidolla. Toisen turvallisuuden ulottuvuuden muodostavat ruokaturva ja ympäristöturvallisuus, joita ei voi erottaa toisistaan. Tässäkin Martoilla on rooli. Omavaraisuus ja tuki monipuolisten, kotimaisten ja ekologisten raaka-aineiden hyödyntämiseen tekevät ruokakulttuuristamme ja ruokajärjestelmästämme kriisin keskellä mukautuvamman ja kestävämmän.

POLIITTISEEN TURVALLISUUTEEN taas kuuluvat toimiva demokratia ja kansalaisyhteiskunta. Kansalaisyhteiskunta toimii väylänä yhteiskunnalliseen osallistumiseen, ja erityisesti kriisitilanteessa monien järjestötoimijoiden rooli korostuu. Tässä me Martat voimme olla suunnannäyttäjiä. Jaamme arjen taitoja niin hyvän kuin pahan päivän varalle, tunnemme erilaiset perheet ja kotitaloudet, ja annamme oman panoksemme yhteiskunnan varautumiseen.

NIIN EUROOPASSA KUIN Suomessakin pitäisikin panostaa erityisesti siihen, että järjestöjen potentiaali varautumisessa tunnistettaisiin entistäkin paremmin sekä valmiussuunnittelussa että mahdollisen kriisitilanteen osuessa kohdalle. Tämä on tärkeää, koska turvallisuus riippuu lopulta pitkälti meistä ihmisistä: Kaikilla tulisi olla kotivara, ja sen syrjäseudun Sinikankin pitäisi kriisin tullen saada tukea ja apua. Kun linkki kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välillä toimii, me järjestötoimijat voimme olla omalla parhaalla tavallamme avuksi: tukemassa jokaisen varautumista.

MARTAT 3/2025 ilmestyy 25.8.

Sirpa Pietikäinen

KOTIOVELTA KEVÄÄSEEN

Luontoliiton Kevätseuranta on ollut käynnissä maaliskuusta lähtien ja jatkuu vielä 17.–18.5. ja 31.5.–1.6. Seurantaan kuuluu 41 eläin- ja kasvilajia. Vuoden teema on urbaani kevät, ja vakiolajien lisäksi seurannassa ovat krookus, punarinta ja voikukka. Havaintoja tehdään myös jäätelönsyöjistä ja lakaisukoneista.

Jokainen voi osallistua Kevätseurantaan! Havainnot ilmoitetaan iNaturalistsovelluksen kautta tai sähköisellä lomakkeella, jonka saa kampanjan nettisivuilta. Seurantaa on tehty vuodesta 1976 alkaen, ja havainnot ovat tallessa Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokannassa. Niiden avulla voidaan esimerkiksi tutkia, miten keväät ovat muuttuneet 49 seurantavuoden aikana.

Instagram @kevatseuranta

Facebook @kevatseuranta

#kevätseuranta

AJAN KUVA

Liikkuvat Martat retkeilivät Repoveden kansallispuiston maisemissa.

Järjestysmies

Nyt sukkavarasto ojennukseen! Onko sukkien joukossa parittomia? Entä sellaisia, joista varvas tai kantapää jo pilkottaa? Lajittele parittomat ja risat sukat poistotekstiilin keräykseen, tai jos keräyspistettä ei ole lähettyvillä, sekajätteeseen. Huomaathan, että keräykseen laitetaan vain puhtaita tekstiileitä!

AJAN KUVA

Maaselän Martat kokoontuvat perjantaisin Haapajärven uimahalliin vesijumppaamaan. Kunto kohenee ja kuulumisia vaihdetaan. Jumppamarttana toimii Jaana Karsikas.

Pidä kirjaa kirjoista

Suomalainen lukee vuodessa keskimäärin yli 16 kirjaa, joista 10,5 painettuja.

Äänikirjapalveluja tilaa 23 % suomalaisista. Joka kolmas ei ole ostanut vuoden aikana yhtään painettua kirjaa. Käytämme keskimäärin 87 euroa digitaalisiin ja painettuihin kirjoihin vuodessa. Montako kirjaa sinä luet vuodessa?

Lähde: Suomi lukee -tutkimus

MARTTAKAHVI KAUNISTAA

KESKI- JA ETELÄPOHJANMAAN MARTAT:

KOKKOLA

Marttakahvila

Kauppatori, Kokkola p. 044 3363 210 Tiedustelut myös piiristä, p. 06 8313 127 (ark. klo 9–12)

Avoinna (säävaraus):

4.–14.6. ke klo 8–20, pe ja la 8–14 16.6.–2.8. ma, ti, to, pe ja la klo 8–14/15, ke klo 8–20

6.–30.8. ke klo 8–20 ja la 8–14

Tarjolla suolaisia ja makeita lähiraakaaineista leivottuja leivonnaisia Marttojen keittiöltä. Kahvia, teetä, kaakaota, lähilimsaa ja jäätelöä. Hittituotteitamme ovat kotipulla ja keskiviikkoisin tuoreet munkkirinkilät.

KAAKKOIS-SUOMEN MARTAT:

LAPPEENRANTA

Marttojen vohvelikioski Lappeenrannan satamassa (Satamatori 9)

Vohveleita makeilla ja ruokaisilla täytteillä.

Avoinna toukokuusta elokuun loppuun klo 12–22 (säävaraus). Touko- ja elokuussa suppeammat aukioloajat.

Jäsenkortilla 10 %:n henkilökohtainen alennus martoille.

Ryhmävaraukset ja tiedustelut, p. 044 033 5388

KOUVOLA

Marttakahvio, Kouvolan tori, Kivimiehenkatu 8

Avoinna 30.8. saakka ti–la klo 8–13 (säävaraus)

Tarjolla suolaisia ja makeita leivonnaisia, kahvia, teetä ja virvokkeita.

Neuvonnallisia vinkkejä kesän aikana. Jäsenkortilla 10 %:n henkilökohtainen alennus martoille.

Yli 10 henkilön ryhmät: ilmoittakaa tulostanne kahvioon, p. 040 759 6647.

LAPIN MARTAT:

POSIO

Lapin Martat avaa kesäkahvilan Posion

Pentik Kartanolle, Timisjärventie 26, Perä-Posio.

Avoinna 9.6.–10.8. joka päivä klo 11–18. Pentik Kartano tarjoaa elämyksiä taiteen ja kulttuurin parissa. Pihapiirissä Lapin Marttojen kesäkahvila, jossa tarjolla lappilaisia makuelämyksiä: leivoksia, joissa hyödynnetään paikallisia luonnonantimia, tuoretta pullaa, nokkosvohveleita makealla ja suolaisella täytteellä. Keittolounas päivittäin klo 11–13.

Isompien ryhmien toivotaan ilmoittavan etukäteen ruokailusta ja vierailusta. Katso myös:

Martat näyttävät suuntaa

Muutos kohti kestävämpää elämäntapaa on käynnissä, verkkaisesti. Martat ovat tutkimuksen perusteella asiassa edelläkävijöitä.

Tuore Kestävä arki -kyselytutkimus, järjestyksessä neljäs, osoittaa, että suomalaiset ovat kyllä tietoisia kestävän arjen valinnoista, mutta kulutustottumukset ja asenteet muuttuvat hitaasti. Kestävä arki -tutkimuksia on tehty marttajärjestössä vuodesta 2017 lähtien. Niissä selvitetään marttajärjestön jäsenten ja muiden kuluttajien arvoja ja asenteita.

KASVIKSISTA KIINNOSTUNEET SIENESTÄJÄT Martat toimivat terveellisen, turvallisen, herkullisen, taloudellisen, eettisen ja ekologisen ruoan lähettiläinä. Tutkimuksen perusteella martat toteuttavat näitä arvoja myös käytännössä. Muihin vastaajiin verattuna martat suosivat enemmän sesonkiruokia, lisäävät kasviksia ruokavalioonsa ja vähentävät lihankulutusta. Martat kokeilevat innokkaammin kasvisruokareseptejä ja sienestävät ahkerammin kuin keskivertokansalaiset.

Valtaosa kaikista tutkimukseen osallistuneista ilmoitti olevansa sekasyöjiä. Martoissa oli muuta väestöä enemmän kasvissyöjiä tai henkilöitä, jotka syövät lihaa harvoin.

Kaikkien vastaajien mielestä tärkeimpiä kriteereitä ruoan ostamisessa ovat maku ja kotimaisuus. Martoille terveellisyys on tärkeämpää kuin edullisuus. Luomutuotteiden suosio on melko vähäistä kaikissa vastaajaryhmissä.

TAITOJA TARVITAAN Kestävä elämäntapa kysyy käytännön taitoja; juuri niitä, joita Martat kotitalousneuvonnassaan vahvistavat. Kestävä arki -tutkimuksen mukaan moni ei esimerkiksi koe osaavansa valmistaa maukasta kasvisruokaa.

Ruokahävikin vähentäminen koetaan tärkeäksi. Tutkimukseen osallistuneista erityisesti martat paneutuvat asiaan esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset ja ateriat etukäteen.

Kaikki vastaajat ilmoittavat suosivansa kotimaista ruokaa ja runsaskuituisia viljoja. Kolmen päivän kotivara on yleisesti hyvässä kunnossa.

ENERGIAAN KIINNITETÄÄN HUOMI-

OTA Kyselyyn vastanneet ilmoittavat noudattavansa pesuaineiden annostusohjeita ja pitävänsä energiatehokkuutta tärkeänä kriteerinä kodinkonehankinnoissa. Lämpimän käyttöveden ja energian kulutukseen kiinnitetään yleisesti huomiota.

Ruoanvalmistuksessa martat ottavat energiatehokkuuden huomioon useammin kuin muut vastaajat. Vaihtoehtoisten pesuaineiden, kuten etikan ja soodan, käyttö ei ole kovin yleistä, mutta kuitenkin tutumpaa martoille kuin muille.

Vastuullinen kuluttaminen näkyy myös erilaisten kulutustavaroiden hankinnoissa. Kaikki vastaajat pidentävät vaatteiden käyttöikää huoltamalla ja korjaamalla. Uusia sisustustuotteita hankitaan lähinnä rikkoutuneiden tilalle. Martat valitsevat ympäristömerkittyjä tuotteita ja ovat muita vastaajia useammin valmiita myös maksamaan niistä korkeampaa hintaa.

ESIMERKILLISTÄ TEKSTIILIEN LAJIT-

TELUA Suomalaiset ilmoittavat lajittelevansa kiitettävästi eri materiaaleja. Martat ovat erityisen aktiivisia lajittelijoita, varsinkin tekstiilien osalta. Edelliseen kyselyyn (2021) verrattuna martat

ovat lisänneet erityisesti biojätteen ja tekstiilien lajittelua. Muiden vastaajien keskuudessa lisäystä on ollut biojätteen, käyttökelpoisten tekstiilien, vaarallisten jätteiden ja pienelektroniikan, kuten lamppujen, lajittelussa.

Muovipakkausten lajittelu on kaikilla vastaajilla lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2017, jolloin kysely toteutettiin ensimmäisen kerran.

Jos lajittelu jää tekemättä, yleisimmät syyt ovat tilanpuute ja pitkä matka kierrätyspisteelle. Avoimissa vastauksissa mainittiin syiksi muun muassa kertyvän jätteen pieni määrä ja biojätteeseen liittyvät hajuhaitat.

Vaikka kyselyyn vastanneet lajittelevat monia jätejakeita, on tarpeen edelleen tehostaa lajittelua kodeissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kotitalouksien olisi ollut mahdollista lajitella sekajätteestään yli 70 prosenttia eri jakeisiin. Tämä selviää viimeisimmästä Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) tekemästä sekajätteen koostumustutkimuksesta.

KOMPOSTEJA, VILJELMIÄ, VIERASLAJIEN TORJUNTAA Kompostointiin suhtaudutaan kyselyn perusteella myönteisesti, mutta käytännön tekoihin asenne ei vielä ole siirtynyt. Martat harjoittavat kompostointia ja kasvattavat syötäviä kasveja aktiivisemmin kuin muut tutkimukseen osallistuneet.

Martat edistävät luonnon monimuotoisuutta muun muassa osallistumalla vieraslajien torjumiseen, kasvattamalla pölyttäjille tärkeitä kasveja, korvaamalla nurmikon niityllä tai jättämällä tietoisesti pihan alueita hoitamatta. Martat myös suosivat luonnonmukaisia viljelytapoja kotipuutarhassaan.

Ilahduttavaa oli, että yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista martoista oli tehnyt jonkin teon luonnon monimuotoisuuden hyväksi, ja kaikista vastaajistakin lähes 75 prosenttia.

JOKAISEN MAHDOLLISUUS,

KAIKKIEN VELVOLLISUUS Ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää sekä rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa että yksilöiden toimia. Omien ympäristövaikutusten arviointiin tarvitaan myös tietoa, mutta vain harva kyselyyn

vastanneista oli arvioinut omia kasvihuonekaasupäästöjään.

Arvoilla ja asenteilla on keskeinen rooli, kun siirrytään kohti kestävämpää elämäntapaa. Tältä osin kyselyn tulokset kertovat lohduttavaa viestiä: vastaajat uskovat, että yksilöllä on vaikutusmahdollisuus ympäristöasioissa, ja että ilmastonmuutoksen torjuminen on jokaisen velvollisuus. Martat ovat vielä muita vahvemmin samaa mieltä näiden väittämien kanssa.

Myös päättäjiltä osataan vaatia ympäristöasioihin tarttumista. Ympäristönäkökulman merkitys oman ehdokkaan valinnassa eri vaaleissa on kasvanut kummassakin ryhmässä aiempiin tutkimuksiin verrattuna.

TEKO KERRALLAAN Kohti kestävämpää tulevaisuutta edetään pieni teko kerrallaan. Martat näyttävät suuntaa ja voivat esimerkillään vauhdittaa muutosta myös lähiyhteisössään. Valmiudet ja mahdollisuudet kestävämpään arkeen ja kuluttamiseen ovat olemassa, mutta lisää tekoja tarvitaan jokaiselta.

INFO

Marttaliitto teetti viime vuoden marras–joulukuussa Kestävä arki -kyselytutkimuksen. Tutkimuksessa selvitettiin marttajärjestön jäsenten ja muiden suomalaisten kuluttajien asenteita ja käyttäytymistä, jotka koskivat arjen valintoja, kuten ruokaa, kodinhoitoa, kuluttamista, puutarhaa ja ympäristöä. Vastaava tutkimus on toteutettu vuosina 2017, 2019 ja 2021. Muutokset asenne- ja kulutustottumuksissa ovat varsin pieniä. Hyvään suuntaan mennään, mutta hitaasti.

Pidettiin lasten lempiruokapäivä

KYSELIN LAPSILTA ILTAPALAPÖYDÄSSÄ viikonlopun ruokatoiveita. – Voidaanko mennä sushille, esikoinen huudahti heti.

– Jooooo, jooko äiti, myös pienempi innostui ja nosti katseensa Aku Ankasta tapittaen silmiini toiveikkaana. Nauratti.

Olen sentään koulutukseltani kokki, ajattelen ja usein myös teen ruokaa työkseni aamusta iltaan ja leivon itse leivätkin, hapanjuureen toki, mutta niin vain meidänkin perheen 12- ja 8-vuotiaiden lasten suurin ruokatoive on päästä

No mikäpä siinä, mennään vaan.

KOTONA TEEN RUOAKSI milloin mitäkin, ja jo ensimmäisen lapsen synnyttyä päätin, etten tee erillisiä lastenruokia. Kaikki syövät tai ovat syömättä yhtä ja samaa ruokaa. Alkuun tuntui, että juuri mikään ei maistunut. Sitten luin, että tutkimusten mukaan jokaista uutta makua pitäisi maistaa jopa 23 kertaa. Kaksikymmentäkolme!

Hiljalleen homma alkoi sujua paremmin ja makupaletti laajentua. Moniin uusiin makuihin tutustuttiin pastan tai risoton muodossa, sillä hämmästyttävästi ne maistuivat aina.

Jostain syystä sushin kohdalla ei tarvittu näin pitkää makumatkaa.

ERÄÄNÄ ILTANA KUULUI taas tuttu lausahdus.

– Äiti, voitaisiinko syödä sushia, esikoinen pyysi.

Olin jo torppaamassa toivetta, mutta se jatkuikin:

– Siis että tehtäisiin itse sushia täällä kotona.

Nielaisin. Muistikuvat sushin tekemisestä itse olivat ajalta joskus ennen lapsia. Meillä oli tapana kaveriporukalla kokkailla yhdessä, ja muutaman kerran pyörittelimme sushia.

Puoliso kurtisti kulmiaan.

– Tässä ruoassa tuotto-panossuhde ei ole oikein kohdillaan, hän lausahti. Itsekin muistelin, että sushin tekeminen oli melkoisen hidasta ja sotkuista. Mutta että jos lapsi itse ehdottaa kokkaamista, niin voinko sanoa ei?

En voi.

Tingin kuitenkin tekemisen arki-illan sijaan lauantaipäivälle, jolloin hommaan voisi ryhtyä lähes heti lounaspöydästä. Valmista ehkä olisi illallisaikaan, ja siten nälkäkään ei ehtisi kasvaa hallitsemattomaksi.

NIINPÄ ERÄÄNÄ LAUANTAINA haalimme raaka-aineet ja ryhdyimme hommiin. Lapset halusivat pintapaahdettuja lohinigirejä. Itse päätin kokeilla nigireitä portobellosienillä ja itse kiehautetulla teriyakikastikkeella. Puoliso tutki lempisushiravintolansa listaa ja päätti tehdä tulisia katkarapumakeja. Puoliso vastasi riisistä, minä leikkasin kaiken suupaloiksi, lapset etsivät tarvittavat välineet.

KOIRA PÄIVYSTI silmä tarkkana, valmiina poimimaan kaiken, mitä putosi lattialle. Ja sitähän riitti. Ensimmäiset nigirit hajosivat paloiksi, ennen kuin oikea tekniikka palautui mieleen. Makeihin tuli alkuun aivan liikaa täytettä ja osa pursusi pöydälle. Tahmeaa riisiä oli kaikkialla. Mutta niin vain homma alkoi hiljalleen sujua ja saimme aikaiseksi neljä vadillista sushia. En olisi esitellyt saati tarjonnut niitä japanilaiselle kokille, mutta lapset olivat ihmeissään. Me tosiaan teimme tämän kaiken ravintolaruoan ihan itse!

RUOKAPÖYDÄSSÄ totesimme yhdessä, että ihan hyvää sushia tuli. – Voidaanko tehdä uudestaankin, esikoinen kysyi.

No kyllä me voidaan, joskus.

SEURAAVAT sushit syötiin ravintolassa.

Satu Koivisto

Kirjoittaja on alkujaan eteläsavolainen mutta sittemmin helsinkiläistynyt ruokatoimittaja ja -kirjailija, jonka mielestä yksi ilahduttavimmista asioista elämässä ovat kokkaavat lapset, sotkunkin uhalla.

EI KAHTA SAMANLAISTA

Kurpitsalla on monta ilmettä; on näköä ja kokoa, värejä ja variaatioita.

Muodokas valkoinen kiekkokurpitsa haastaa oranssin talvikurpitsan mehevällä maullaan.

1. SELVIYTYMISTARINA

Syömishäiriössä kontrollin tarve ja hallinnan pakko valtaavat elämän ja muuttavat koko ajatusmaailman. Silmiä avaava kirja ei rajoitu sairaskertomukseen, vaan kommentoi yhteiskunnan rakenteiden sekä ulkonäkö- ja kulutuskeskeisyyden vaikutusta mielenterveyden järkkymiseen. Myös medialla ja sosiaalisella medialla on oma vastuunsa.

Eevi Sjöholm: Vahva. Koskettava selviytymistarina kroonistuneesta anoreksiasta. Into Kustannus

2. RUOKAMUISTELMAT

Tähänastisen elämäni tarina ruoan kautta koettuna: Kainuun huuppa ja hillasuot, aamulypsyt ja mikrotetut juustovoikkarit. Työ ruokatrendien ytimessä. Ensimmäinen ateria avioeron jälkeen omassa asunnossa. Sunnuntaiserviisi ja itkukana.

Hanna Himanka kokkaa aistit avoimina ja kuvaa herkullisesti arkisia kotikeitoksiakin. Vinkki: Ruokaa laittaessasi käytä myös kuuloaistia!

Hanna Himanka: Kauhan tasapaino. WSOY

”Kun ostaa purjosipulin, tulee olo,

että elämä on hallinnassa.”

Johanna Frondelius on Martat-verkkolehden Päivystävä feministi!

3. NÄKÖKULMAVAIHDOS

Ilmastoystävällisistä valinnoista puhutaan usein kuin ne tarkoittaisivat luopumista jostakin. Entä jos ne nähtäisiinkin henkilökohtaisen hyvinvoinnin lisääjinä? Leo Stranius perustelee, miksi vähäpäästöinen elämä lisää onnellisuutta ja kasvattaa varallisuutta sekä arjen tehokkuutta. Aloittaa voi vaikka perehtymällä kirjan vinkkilistoihin, kuten 5 vinkkiä vastuulliseksi lahjaksi tai 10 vinkkiä vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen. Leo Stranius: 1,5 astetta parempi arki. Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. Gummerus

4.

LÄNSINAAPURIIN

Suomesta on aina lähdetty Ruotsiin: sotaa pakoon, leveämmän leivän perässä, rakkauden vuoksi, ammatissa etenemään, vapaamman ilmapiirin takia. Ruotsinsuomalaiset naiset sotalapsista taiteilijoihin tuovat elämäntarinoillaan esiin sen valtavan muutoksen, joka yhteiskunnassamme on tapahtunut alle sadassa vuodessa. Ääneen pääsevät myös Ruotsissa syntyneet, eli toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset. Moni pohtii identiteettiään: Ruotsissa tunnet itsesi suomalaiseksi, Suomessa ruotsalaiseksi.

Johanna Frondelius: Kansankodin suomalaiset naiset. Aviador kustannus

5. KYSELYKAUTEEN

Miksei voi aina syödä sitä, mitä haluaa? Tietoa tihkuva kuvakirja valistaa lapsia terveellisen aterioinnin eduista, mutta ei sorru puisevaksi, kiitos erityisesti energisen kuvituksen. Pienille lukijoille on tarjolla tutkimustehtäviä, perheen aikuisille vinkkejä, jotka korostavat rentoa suhtautumista ruokaan, ravitsemussuositusten hengessä. Anni Pyykkö & Eveliina Netti. Venni ja Lyly – Ruokatutkijat. Lasten Keskus

6. SIENI-IHMEITÄ

Nyt mennään sieniharrastuksen syvään päähän! Tattien ja haperoiden sijaan perehdytään hiivoihin, homeisiin, torajyvään… Maailmassa arvioidaan olevan miljoonia sienilajeja, ja niistä on tunnistettu vain osa. Sienien monimuotoisessa maailmassa voi olla suuria mahdollisuuksia ihmiskunnalle, mutta vaarojakin piilee. Matti Vuento: Hämmästyttävät sienet. Eliökunnan pimeää ainetta valaisemassa. Gaudeamus

Avomaankurkun lajikevalikoima yllättää laajuudellaan. Kuvassa ’Delikatess’ (vas.) ’Marketmore’, ’Hokus’ ja Beth Alpha’.

SESONKI

Kurkota kurkkuun

Raikas ja rapsakka avomaankurkku on suven suosikkisyötävä. Vihreän patukan voi rouskutella menemään sellaisenaan tai silputa salaattiin. Kun kesä etenee ja tillinvarret pitenevät, säilötään kurkut purkkiin.

Nyt noukitaan nokkoset!

EMMI TUOVINEN JA MARJO RANTAPUSA • KUVAT LAURA RIIHELÄ

Voimakkaan vihreät versot puskevat pian maasta, ja rehevä sato odottaa poimijaa. Kerää puhtaalta paikalta ilmaista ruoanjatketta ja ihastu nokkosen monipuolisuuteen.

Nokkonen on tuttu ja satoisa luonnonyrtti, jota kannattaa hyödyntää keittiössä monin eri tavoin. Nokkosta kasvaa asutusten lähellä, joutomailla ja rantalehdoissa. Sitä voi poimia puhtailta paikoilta, mutta keräämistä teiden varsilta, asutuskeskuksista ja teollisuusalueiden läheltä on syytä välttää. Lähimpään tiehen on hyvä tulla matkaa yli 50 metriä. Nokkonen kerää itseensä paljon nitraattia, joten esimerkiksi kompostin läheltä ei kasvia kannata poimia käyttöön.

Nokkosesta käytetään nuoret versot ja lehdet alkukesällä ennen kukintaa. Omalla maalla nokkosen voi niittää, jolloin tuoretta satoa saadaan läpi kesän.

Nokkosen voi käyttää tuoreena, kuivattuna tai pakastettuna. Loppukesästä kannattaa kerätä talteen myös ravintopitoiset nokkosen siemenet.

VINK VINK!

Jos haluat pestoon pehmeämmän koostumuksen, liota auringonkukansiemeniä ennen ruoanvalmistusta noin tunnin ajan vedessä.

Nokkospesto

1 dl auringonkukansiemeniä

0,5 dl rypsiöljyä

0,75 dl vettä

2–3 rkl sitruunanmehua

1 l tuoreita nokkosia (1 dl ryöpättynä)

1 valkosipulinkynsi

n. 50 g kovaa ja voimakasta juustoa, kuten parmesaania

0,5 tl suolaa

0,25 tl mustapippuria

NÄIN RYÖPPÄÄT

Nokkonen suositellaan ryöpättäväksi ennen käyttöä. Kiehauta nokkoset vähässä vedessä noin 30 sekunnin ajan. Valuta hyvin siivilässä. Ryöpätty nokkonen on valmis käytettäväksi tai pakastettavaksi.

KERÄÄJÄLLE:

Muista aina varovaisuus ja kohtuullisuus kerätessäsi luonnonyrttejä.

Kerättävät yrtit on tunnistettava varmuudella. Luonnonyrttien pitkäaikainen käyttö tai suurien määrien nauttiminen voi aiheuttaa haittavaikutuksia.

Kerää luonnonyrtit puhtailla välineillä, kuivalla säällä. Poimi yrtit ilmavaan astiaan ja käsittele heti poimimisen jälkeen.

VINKKI:

Nokkosta on helppo kuivata yrttien tapaan, alle 35 asteen lämmössä. Kasvi kuivaa myös huoneenlämmössä ohuiksi kerroksiksi leviteltynä. Kuivatut nokkoset voi jauhaa tehosekoittimessa viherjauheeksi.

1. Mittaa kulhoon (liotetut) auringonkukansiemenet, rypsiöljy, vesi ja sitruunamehu.

2. Kiehauta nokkoset.

3. Valuta nokkoset ja lisää ne kulhoon. Lisää kuorittu valkosipulinkynsi, raastettu juusto, suola ja pippuri. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella.

Nokkosletut

2 l tuoreita nokkosia (2 dl ryöpättynä)

2 munaa

5 dl maitoa tai kaurajuomaa

2,5 dl vehnäjauhoja

0,5 tl suolaa

1 rkl rypsiöljyä

1. Kiehauta nokkoset ja valuta siivilässä. Hienonna.

2. Vatkaa munien rakenne rikki.

3. Lisää joukkoon puolet maidosta tai kaurajuomasta ja sitten jauhot.

4. Lisää loput nesteestä, nokkoset, suola ja rypsiöljy.

5. Anna taikinan turvota puolisen tuntia.

6. Paista taikinasta paistinpannulla lettuja.

7. Tarjoa esimerkiksi puolukoiden kera.

2 l tuoreita nokkosia (2 dl ryöpättynä)

2 sipulia

2 valkosipulinkynttä

1 kesäkurpitsa

2 rkl rypsiöljyä

2 rkl vehnäjauhoja

5 dl vettä

1 kasvisliemikuutio

2 dl kaura- tai ruokakermaa

1,5 tl kuivattua basilikaa

0,25 tl rouhittua mustapippuria

0,5 tl suolaa

0,5 pss (n. 200 g) lasagnettepastaa

180 g chavrea tai vuohenjuustoa

1 dl voimakasta juustoraastetta, esim. parmesaania

1. Kiehauta nokkoset ja valuta siivilässä. Hienonna halutessasi.

2. Kuori ja pilko sipulit ja valkosipulit.

3. Paloittele kesäkurpitsa pieniksi paloiksi tai raasta isolla terällä.

4. Kuullota sipulit rypsiöljyssä. Lisää joukkoon valkosipuli ja kesäkurpitsa.

5. Lisää pannulle vehnäjauhot ja kaada päälle vesi.

6. Lisää joukkoon kasvisliemikuutio ja nokkoset. Kiehauta seos.

7. Lisää kerma ja mausteet.

8. Voitele uunivuoka ja mittaa pasta vuokaan. Pastaa ei tarvitse keittää.

9. Kaada päälle nokkoskasvisseos.

10. Paloittele chavre tai vuohenjuusto ja lisää palat pastavuokaan. Sekoita.

11. Ripottele pinnalle juustoraaste.

12. Kypsennä lasagnettea -

KIVA TIETÄÄ

Chavre on kasvipohjainen vaihtoehto vuohenjuustolle.

Palak paneer nokkosesta

1 l tuoreita nokkosia (1 dl ryöpättynä)

225–300 g tofua tai paneerjuustoa

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

noin 3 cm:n pala tuoretta

inkivääriä

1 rkl rypsiöljyä

1 mieto punainen chili

2 tl garam masala -mausteseosta

10 cashewpähkinää

2 dl kaura- tai ruokakermaa

1 rkl tomaattipyreetä

0,5 tl suolaa

Lisäksi:

1 dl tuoretta korianteria

1. Ryöppää nokkoset ja valuta siivilässä.

2. Jos käytät tofua, kääri se talouspaperiin tai puhtaaseen keittiöpyyhkeeseen ja laita painon alle kuivumaan.

3. Kuori ja pilko sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuori ja raasta inkivääri.

4. Kuullota sipulit ja inkivääri kattilassa rypsiöljyssä.

5. Hienonna nokkoset ja chili. Lisää ne ja garam masala kattilaan ja paista pari minuuttia.

6. Rouhi cashewpähkinät ja lisää ne kattilaan.

7. Lisää kerma ja tomaattipy-

tia. Lisää suola ja tarkista maku.

8. Jos haluat, sekoita kastike tasaisemmaksi sauvasekoittimella.

9. Paloittele tofu tai paneerjuusto. Paista pinta rapeaksi paistinpannulla. Lisää kastikkeen sekaan.

10. Ripottele päälle tuoretta korianteria ja tarjoile esimerkiksi keitetyn ruokakauran kanssa.

Nokkosperunakeitto

2 l tuoreita nokkosia (2 dl ryöpättynä)

1 iso sipuli

3 valkosipulinkynttä

6 isoa jauhoista perunaa

1 rkl rypsiöljyä

n. 8 dl vettä

1 kasvisliemikuutio

1 tlk isoja valkoisia papuja

2 dl kaura- tai ruokakermaa

0,5 tl rouhittua mustapippuria

0,25 tl suolaa

2 tl sitruunamehua

1. Kiehauta nokkoset ja valuta siivilässä.

2. Kuori ja pilko sipuli sekä valkosipulinkynnet.

3. Kuori perunat ja pilko pieniksi kuutioiksi.

4. Kuullota sipulia ja valkosipulia rypsiöljyssä kattilassa. Lisää perunat, nokkoset ja vesi sekä kasvisliemikuutio.

5. Kiehauta keitto ja anna minuuttia.

6. Lisää valkopavut, kerma ja mausteet. Keitä hiljalleen vie-

7. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Jos keitto vaikuttaa paksulta, lisää vettä. Tarkista maku.

Vihersmoothie

1 rkl kuivattua nokkosta

1 banaani tai 1 prk säilykemangoa

1 omena

puolikas kurkku

3 dl omena- tai appelsiinimehua

0,5 dl kauraleseitä tai kaurajauhetta

1. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi. Voit tehdä smoothien myös sauvasekoittimella.

2. Lisää vettä tarvittaessa. Tarjoa heti.

Tule mukaan

Puutarha tai parveke. Maalaistalo tai kesämökki. Maalla-lehden vaalimaa luonnonläheistä elämäntapaa voi toteuttaa missä vain. Kekseliäät sisustusideat, ekologiset ratkaisut ja ihmisten kertomukset tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille.

Maalla-lehden juhlavuoteen!

6

Lahjaksi lisää luettavaa:

2 Maalla-lehden nroa tarjousjakson jatkoksi

2 LAHJAA

Tilaajalahjoja on rajoitettu määrä. Pidätämme oikeuden toimittaa tuotteen tilalle toisen vastaavan tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tilaajalahjojen määrän. Lahjat toimitetaan postitse noin 3 viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä tilaajalahjoja emme lähetä uudelleen.

Saat lisälahjaksi Finlaysonin Huiskekeittiöpyyhkeen (arvo 9,95 €) kun vastaat 5 päivän sisällä. i a: un vastaat 5 sisällä.

Tjkkiiilkilkilkiiliäää

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituu-della kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjous jakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme käsittely- ja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

TILAUSKORTTI

Kyllä kiitos!

Tilaa heti!

Tilaa nopeasti ja helposti: tilaus.maalla.fi/martta Tai soita 09 156 665 ma–pe 8–19

25_1292ML_MA

OT 3030858 ID 409985

Tilaan Maalla-lehden 6 nroa vain 49 € (norm. 101,40 €). Säästän 52,40 €!

HYÖDY ENEMMÄN! (merkitse rastilla) Tilaan Maalla-lehden vuodeksi (11 nroa) vain 69 € (norm. 179,00 €). Säästän 110,00 €!

Saan lahjaksi 2 nroa tilauksen jatkoksi. Tilaan 5 päivän sisällä ja saa lisälahjaksi Finlaysonin Huiske-keittiöpyyhkeen.

SUKUNIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO

SÄHKÖPOSTI

POSTITOIMIPAIKKA

Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa Otavamedia.fi/tietosuoja.

OTAVAMEDIA

POSTIMAKSU MAKSETTU

Tunnus 5005030

00003 VASTAUSLÄHETYS

Paremmat tottumukset taaperon tahdissa

Vauva syö yleensä hyvin ja suositusten mukaisesti, mutta ravitsemuksen laatu heikkenee usein siinä vaiheessa, kun perheen pienin siirtyy syömään samaa ruokaa muun pesueen kanssa. Silloin on hyvä hetki tarkastella koko perheen ruokatottumuksia. Muutama pieni muutos kohentaa kaikkien jaksamista ja hyvää oloa.

Perheessä hyvät ruokailutottumukset rakennetaan säännöllisen ruokarytmin ja yhteisten aterioiden ympärille.

Etenkin ensi kertaa vanhemmaksi tulleet kokevat paineita, kun vauva noin puolen vuoden iässä ryhtyy syömään kiinteitä ruokia: Syökö vauva tarpeeksi paljon ja tarpeeksi usein? Saako hän kaikki tarvitsemansa ravintoaineet? Ei kai tenavan suuhun päädy mitään, mitä ei saisi?

Vauvan ensimmäinen elinvuosi luo perustan kasvulle ja kehitykselle, joten vanhempien huolen ymmärtää.

Tutkimusten mukaan ruokavalion ravitsemuksellinen laatu kuitenkin heikkenee yleensä vasta silloin, kun lapsi on noin vuoden ikäinen ja siirtyy syömään samaa ruokaa muun perheen

kanssa. Maito ole enää pääasiallinen ravinnonlähde. Ravinto yksipuolistuu, ateriarytmi muuttuu epäsäännöllisemmäksi, suolaa ja sokeria alkaa kertyä.

Tässä onkin erinomainen hetki tarkastella koko perheen ruokatottumuksia. Sen sijaan, että kuopus siirtyisi suoraan perheen senhetkiseen ruokarutiiniin, voidaankin porukalla petrata tottumuksia: Rakennetaan juuri meille sopiva, säännöllinen ateriarytmi. Valitaan pöytään monipuolisia, ravitsevia arkiruokia. Suitsitaan suolan, lisätyn sokerin ja kovien rasvojen määrää.

Tässä viisi helppoa askelta, jotka parantavat koko perheen ruokatottumuksia:

OTETAAN TAVAKSI:

1. Aamun perhepuurot tai yhteinen iltatee

Arjessa jokaisella perheenjäsenellä on omat aikataulunsa, eikä jokaista ateriaa ole realistista aikatauluttaa yhteiseksi. Silti on hyvä varmistaa, että jokainen syö aamupalan ja saa riittävän lounaan ja päivällisen. Välipalatkin ovat tarpeen esimerkiksi ennen harrastuksiin lähtöä tai niistä palatessa.

Yhdessä syöminen tekee hyvää monin tavoin. Yrittäkää löytää jokaisesta päivästä tai edes muutaman kerran viikossa aika aterialle, jonka ääreen istahdatte porukalla. Sen ei tarvitse olla kello viiden päivällinen, jos kiireet vievät aamusta iltaan eri suuntiin. Yhtä hyvin voidaan kokoontua aamupuuron tai iltateen ja voileipien äärelle.

2. Arkisuosikit yhdessä kokaten

Kootkaa jääkaapin oveen arkiruokien lista, johon jokainen saa ehdottaa omia suosikkejaan. Kun pää lyö tyhjää kauppalappua laadittaessa, valitaan listasta suosikki tai kaksi ja säädetään se astetta monipuolisemmaksi: Lisätään joukkoon hieman täysjyvää, ekstrakasviksia tai palkokasveja. Korvataan puolet makaronilaatikon jauhelihasta säilykepavuilla

ja käytetään täysjyväpastaa. Lisätään keittoon pari kourallista linssejä tai jatketaan kastiketta soseuttamalla joukkoon uunissa paahdettuja kasviksia. Ennen kaikkea: kokataan yhdessä. Kiinnostus kokeiluun ja uuden maisteluun herää, kun lapsi saa itse käsitellä raaka-aineita ja tutustua niihin kaikin aistein. Taapero voi olla mukana taitojensa mukaan, vaikka huuhtelemassa kasviksia, repimässä salaattia kulhoon tai mittaamassa jauhoja taikinaan.

3. Vähemmän suolaa

Lähes jokainen suomalainen saa ruoasta liikaa suolaa. Sitä kertyy huomaamatta esimerkiksi leivästä ja leivänpäällisistä. Merkittäviä muutoksia parempaan tapahtuukin, kun valitaan koko perheelle vähäsuolaista leipää ja särvintä.

Kannattaa myös vähentää lisättyä suolaa. Tee ruoka tavalliseen tapaan, mutta älä lisää siihen suolaa. Kokeile mauntuojina erilaisia suolattomia mausteita ja yrttejä. Lisää suolaa tarvittaessa lopuksi, mutta vähemmän kuin tavallisesti. Niukemman suolapitoisuuden huomaa aluksi, mutta suu tottuu nopeasti uuteen.

4. Herkuttele hedelmillä ja marjoilla

Limsat ja makeiset mahtuvat mukaan tasapainoiseen ruokavalioon satunnaisesti, mutta niiden sisältämän runsaan lisätyn sokerin vuoksi niitä kannattaa nauttia maltilla. Sen sijaan hedelmillä ja marjoilla on lupa herkutella päivittäin. Osta kauden hedelmiä ja talvella myös pakastemarjoja, ja pidä niitä helposti saatavilla ja koko perheen käden ulottuvilla.

Marjat maistuvat aamupuuron päällä tai välipalapirtelössä. Hedelmiä voi pilkkoa rasioihin ja pistää jääkaappiin välipalaksi kotiin palaavalle koululaiselle. Leffaillan naposteltavaksi kootaan houkutteleva hedelmä- ja kasvislautanen.

5. Suosi pehmeitä rasvoja

Valitse ruoanlaittoon, leivontaan ja levitteeksi pehmeitä kasvipohjaisia rasvoja, kuten rypsiöljyä ja margariinia. Pehmeästä rasvasta saadaan terveydelle välttämättömiä rasvahappoja, jotka muun muassa edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä ja hellivät aivoja.

Kun lisäät viikon ruokalistalle kalaa ja välipalaksi tai eväsrasiaan pähkinöitä, saat annoksen hyvää tekeviä rasvahappoja.

Kovissa rasvoissa, kuten eläinperäisissä rasvoissa ja trooppisissa kasvirasvoissa (esimerkiksi kookos- ja palmuöljyssä) on tyydyttynyttä rasvaa, joka lisää veren LDL-kolesterolipitoisuutta, niin sanottua huonoa kolesterolia. Siksi niitä ei kannata käyttää pääasiallisina rasvan lähteinä.

ENERGIAA JA NAUTINTOA

Ei ole yhdentekevää, mitä ja miten syömme. Ruoalla on suuri vaikutus hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Pienillä muutoksilla voi saada ihmeitä aikaan, eikä mullistavia ruokaremontteja tarvita.

Ruoka on polttoainetta, joka pitää kehon toiminnassa, mutta samalla myös nautinto, joka kannattaa kokea kaikilla aisteilla. Maut ja tuoksut herättävät tunteita ja kirvoittavat muistoja: tietty jäätelön maku vie ajatukset lapsuuden parhaaseen kesään, ja täyteläinen tomaattikastike palauttaa mieleen unelmien lomamatkan. Muistisairas vanhus, joka ei ehkä enää tunnista läheisiään, saattaa tavoittaa turvallisen tuttuuden tunteen lusikallisesta tietynlaista puuroa tai keittoa. Syödään siis hyvin ja hyvää, niin tätä päivää kuin huomistakin varten!

Kesä kurkut kasvattaa

Kurkun raikas maku ja rapsakkuus kuuluvat kesään. Avomaankurkkujen kirjo on runsas ja monimuotoinen. Säleikköä käyttäen kurkun kasvatus onnistuu myös pienessä tilassa.

’Hokus’

’Lemon Apple’

’Delikatess’

Avomaankurkuissa on runsas lajikevalikoima, ja kasvatettavaksi kannattaa valita useita lajikkeita. Yksi lajike maistuu sellaisenaan rouskuteltuna, toinen tuo väriä ja ilmettä salaattiin ja kolmas sopii säilykkeisiin. Erikoisten lajikkeiden siemenet ovat kalliita, ja ne myydään muutaman kappaleen pusseissa. Onneksi itävyyys säilyy hyvänä 6–8 vuotta, joten annospussista riittää kylvettävää useille vuosille. Siemenet säilyttävät elinvoimansa parhaiten, kun ne välttyvät kuumuudelta ja kosteuden vaihteluilta.

Kunkin lajikkeen herkullisin korjuuaste kannattaa tarkistaa siemenpussista.

Harjateräsverkko on kätevä ja vankka tuki rehevän kurkun pystykasvatukseen. Ravinteikas vihersilppu on oivaa ainesta katteeksi ja kasvuharso edistää kasvuunlähtöä.

Taimet tarraavat kärhillään kiinni verkkoon ja kiipeävät korkealle.

Avomaankurkut ’White Wonder’ (vas.) ja ’Miniature White’ soveltuvat hyvin säleikössä kasvatettavaksi.

SÄLEIKKÖ SÄÄSTÄÄ TILAA

Avomaankurkku tunnetaan sinne tänne suikertelevasta versoistaan ja maanpinnalla pötköttelevistä hedelmistään. Jos kasvatustilaa on rajatusti, taimien ohjaaminen säleikköön säästää tilaa muille kasveille. Näin kurkun kasvatus onnistuu myös pienessä tilassa ja viljelylaatikossa, ilman että versot rönsyävät käytäville ja muiden kasvien päälle.

Pystykasvatuksessa hedelmät pysyvät puhtaina ja niitä on helppo kerätä. Kasvatustapa parantaa ilmankiertoa, mikä edistää lehdistön terveyttä.

Säleikkökasvatukseen sopivat kaikki lajikkeet ja eritoten pitkiä versoja kasvattavat sortit, kuten ’Marketmore’ ja ’Picolino’ sekä ’Miniature White’.

Useimmat lajikkeet istutetaan noin 30 sentin välein, mutta sopiva taimiväli kannattaa tarkistaa siemenpussista. Muista vaihtaa kasvupaikkaa; kasvata kurkkukasveja samassa paikassa vain 3–4 vuoden välein.

Sijoita tukirakennelma suojaisaan paikkaan, sillä korkealle kurottavat kasvit altistuvat tuulelle enemmän kuin maata pitkin mataavat lajitoverinsa.

6 VINKKIÄ KASVATTAJALLE

1. Kasvata kurkut valoisassa ja tuulensuojaisassa paikassa. Kasaa niille kuohkea ja ravinteikas kohopenkki.

2. Esikasvata avomaankurkun taimia pari–kolme viikkoa ennen istutusta. Kylvä siemenet suoraan ruukkuihin tai potteihin. Istuta taimi isompaan astiaan, jos viileät säät viivyttävät istutusta ja taimi kärsii pienessä ruukussa.

3. Hyödynnä kasvuharsoa taimien karaisussa eli ulkoilmaan totuttelussa ja alkukauden koleudessa. Jos lajike vaatii hyönteispölytyksen, poista harso kukinnan alkaessa.

4. Kokeile suorakylvöä penkkiin. Odota maan kuivahtamista ja lämpenemistä 12–15-asteiseksi, sillä kylmä ja märkä maa tuhoaa siemenet. Peittele kylvös kasvuharsolla.

5. Älä anna kurkun kuivua! Pidä huolta riittävästä lannoituksesta ja kastelusta koko kauden ajan. Vihersilppu on ihanteellista pintajuuriselle lajille, sillä se auttaa pitämään kasvualustan sopivan kosteana ja sisältää kaikkia kasvin tarvitsemia ravinteita. Voit myös jemmata lannoiterakeita taimen lähelle tehtyihin kuoppiin tai antaa nopeasti tehoavaa lisävoimaa kasteluveden mukana.

6. Korjaa satoa usein. Muista kurkistaa lehtien lomaan, sillä kasvustossa piilottelevat hedelmät vähentävät uusien hedelmien muodostumista.

Erikoisten lajikkeiden siemenet ovat kalliita ja niitä on annospussissa vain muutamia. Siksi ne kannattaa kylvää ruukkuihin yksitellen. Kurkun siemenet säilyttävät itävyytensä vuosikausia.

KURKKUSANASTO

Jaottelu kasvatuspaikan ja -tavan mukaan

Avomaankurkku sopii niin ulos kuin kasvihuoneeseenkin. Se kestää vaihtelevia ja viileitä sääoloja paremmin kuin kasvihuonekurkku. Hyönteispölytyksen vaativat lajikkeet on varminta kasvattaa ulkona. Lajikkeissa on eroa esimerkiksi aikaisuuden sekä kasvutavan ja -voimakkuuden suhteen. Joitakin lajikkeita suositellaan erityisesti säilöntään, toisia taas tuorekäyttöön. Hedelmät korjataan lähes aina pieninä. Poikkeuksen tekevät noin 30-senttisinä korjattavat lajikkeet, kuten ’Tanja’, ’Sonja’ ja ’Marketer’.

Kasvihuonekurkun lajikkeet kasvattavat sileitä, mehukkaita ja pitkiä hedelmiä. Kurkku vaatii lämpimän ja suojaisan kasvupaikan ja tuottaa satoa partenokarppisesti eli ilman pölytystä. Kasvihuoneeseen suositellaan myös minikurkkulajikkeita, jotka vaativat lämpimän kasvupaikan.

Minikurkku tuottaa paljon pieniä hedelmiä ja jaksaa kasvattaa satoa myös pääversosta lähteviin sivuversoihin. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Beth Alpha’ ja valkohedelmäinen ’Miniature White’.

Amppelikurkku kasvaa hillitysti ja tuottaa pieniä hedelmiä. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’Hopeline’ F1 ja ’Mini Stars’ F1. Ikkunakurkuksi kutsutaan sisäkasvatukseen sopivaa minikurkkua, kuten ’Picolino’ F1, ’Iznik’ F1 ja ’Baby’ F1.

Jaottelu ominaisuuksien mukaan

Perinnelajike on pitkään viljelty risteymä. Monet ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Lajikkeita ovat esimerkiksi ’White Wonder’ ja ’Cornichon de Paris’. Lähes kaikki lajikkeet vaativat hyönteispölytyksen.

Partenokarppinen lajike tuottaa hedelmiä ilman pölytystä. Lähes kaikki uudet lajikkeet ovat partenokarppisia ja sopivat siksi sekä kasvihuoneeseen että ulos.

F1-hybridi saadaan risteyttämällä kaksi eri lajiketta ja keräämällä niistä ensimmäisen sukupolven siemeniä. Taimista kasvaa tasalaatuisia, mutta jos otat omasta sadosta siemeniä, voi niistä kasvaa hyvinkin erilaisia kasveja. Monet partenokarppisista lajikkeista

Sitruunakurkku- (tai omenakurkku-) nimellä kuvataan pyöreähedelmäisiä ja keltakuorisia erikoislajikkeita. Hedelmät ovat maukkaimmillaan pieninä ja vaaleina, ennen kuoren kellastumista. Siemeniä on myynnissä nimillä ’Lemon’, ’Crystal Lemon’ ja ’Lemon Apple’.

Kurkku on vuoden vihannes 2025

Näin kasvatat ikkuikkunakurkku

ALPPIRUUSU ’ROYAL BUTTERFLY’

2595

NORM. 39,95 | TA803830010

Uusi jalostettu lajike, vanhempina suomalainen alppiruusu Haaga ja saksalainen Kabarett. Komea ja runsas vaaleanpunainen, tummasilmäinen kukinta. I-III(IV).30 päivän alin hinta 39,95 €.

KIINANPIONI ’SHIRLEY TEMPLE’

999

NORM. 13,99 | SAT90495

Upea kerrottu, hennon vaaleanpunainen kukka, joka muuttuu valkoiseksi kukinnan edetessä. 30 päivän alin hinta 13,99 €.

LOISTOKÄRHÖ ’KÖNIGSKIND’

759

NORM. 8,99 | TA373242025

Runsaasti kukkiva, sirokasvuinen köynnös seinustalle, pergolaan, säleikköön. Suuret, violetinsiniset kukat. I-V. 30 päivän alin hinta 8,99 €.

KIINANPIONI ’CORAL SUNSET’

999

NORM. 13,99 | SAT50055

Puolikerrottu korallinpunainen, kukinnan edetessä aprikoosinvärinen kukka alkukesällä. Korkeus 70-90. 30 päivän alin hinta 13,99 €.

RIIPPAOMENAPUU ’RUBY TEARS™’

4995

NORM. 82,95 | TA452405090

Sirokasvuinen ja riippuvaversoinen pikkupuu. Kukkii touko-kesäkuussa runsaasti vaaleanpunaisin kukin. I-III. 30 päivän alin hinta 82,95 €.

RIIPPUKEINU JA TELINE

9995

NORM. 149,00 | LE4P503002

Kaunis riippukeinu pitsillä. Painoraja 200 kg. 30 päivän alin hinta 149,00 €.

MALJAKÖYNNÖS TUETTU 1899

HKTN013819

Upeakukkainen maljaköynnös kukkii koko kesän!

RUUKKURUUSU ISOKUKKAINEN

999

GAS240157

Suurikukkainen ruukkuruusu kauniissa paperikääreessä. Värilajitelma.

HORTENSIA 1499

GAS272378

Suosittu hortensia on näyttävä lahja!

Pieni pala maata alkajaisiksi

Haluaisitko kasvattaa ruokaa itse? Pieni kasvimaa voi olla ensimmäinen askel kohti omavaraisempaa elämää.

TIINA IKONEN • • KUVITUS KATJA KUITTINEN

Oman maan perunaa kattilaan, yrttejä ja salaattia kulhoon, kesäkurpitsaa pitsaan…

Jos haaveilet syötävien kasvien kasvattamisesta ja sadonkorjuusta, ei muuta kuin tuumasta toimeen! Kokeile, niin tiedät, onko kasvimaan hoito sinun juttusi. Opit koko ajan lisää, ja ehkä siirrät innostuksen lapsille ja nuorillekin.

Aloita viljely pienellä alueella. Laajenna alaa ja kasvivalikoimaa kiinnostuksen mukaan ja taitojen karttuessa.

Esimerkkejä alueen koosta

Muutaman neliömetrin (m²) alalta saa kesän aikana jo mukavasti syötävää.

25 m²:n ala voi tuottaa riittävästi tuoreita vihanneksia koko kesäksi nelihenkiselle perheelle.

100 m² (aari) voi tarjota runsaan tuoreen sadon lisäksi myös ruokaa talven varalle.

Perusta kasvimaa huolella

Valitse mahdollisimman valoisa ja lämmin paikka. Hyötykasvit tarvitsevat valoa vähintään 8 tuntia vuorokaudessa.

maa kuntoon: Torju monivuotiset rikkakasvit. Paranna maan rakennetta, lannoita, kalkitse ja muokkaa kevyesti.

Varmista kasteluveden saatavuus ja hyödynnä hulevedet kastelussa.

Suojaa kasvit paahteelta ja tuulelta. Ota kasvuharso avuksi keväällä ja syksyllä.

Valitse viljelytavat

Kasvimaa perustetaan yleensä tasamaalle, mutta kannattaa kokeilla myös erilaisia viljelymenetelmiä. Penkki-, laatikko- ja hiekkaviljely helpottavat viljelyä erityisesti savimaalla.

Myös seka-, ruutu- ja hiiliviljely sekä no dig -menetelmä ovat kokeilemisen arvoisia vaihtoehtoja. Tutustu eri vilje-tapoja.

Suunnittele

Käytä aluksi aikaa suunnitteluun. Tee kasvimaasta piirros paperille. Merkitse tärkeimmät kasvit ja kulkuväylät paikoilleen.

Suorakulman muotoinen kasvimaa on helppo suunnitella ja hoitaa.

Kun pääkäytävät ovat 50–80 cm:n

levyiset, kasvimaalla on helppo liikkua. Tasamaata korkeampi penkki on helppo rajata ja hoitaa.

Enintään 120 cm:n levyisiä viljelypenkkejä yltää hoitamaan myös penkin keskeltä.

Yli 3 metriä pitkän penkin poikki on hyvä tehdä apukäytävä, jotta liikkuminen penkin yli on vaivatonta.

Suunnittele viljelykierto 4–5 vuodeksi eteenpäin, eli kasvata samaa kasvilajia samalla paikalla korkeintaan joka 4. vuosi.

Hoida

Käytä orgaanisia katteita, kuten ruohosilppua tai olkea. Ne estävät rikkaruohojen kasvua ja vähentävät kastelun tarvetta.

Huolehdi ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrosta ja kompostoi.

Torju tuholaiset ja taudit luonnonmukaisin tavoin.

Orgaaniset maanparannusaineet ovat peräisin kasvi- ja eläinkunnasta. Ne parantavat maan rakennetta, lisäävät maan pieneliötoimintaa ja sisältävät kasveille tärkeitä ravinteita. Niitä ovat esimerkiksi kompostimulta, lantarakeet, biohiili, merilevävalmisteet ja viherlannoitus sekä katteena käytettävä ruohosilppu.

Satoa vuodesta toiseen

Monivuotiset vihannekset tuottavat satoa vuodesta toiseen. Ne ovat myös helppohoitoisia.

KasviKasvutilaKorkeusLisäysSadonkorjuu

Raparperi 100 x 100 cm 50–150 cmJakamalla emokasvi.Lehtiruodit keväällä ja alkukesällä.

Köynnöspinaatti

Maaartisokka

30 x 30 cm200–300 cm Jakamalla emokasvi. Pistokkaista tai siemenistä.

40 x 40 cm200–300 cm Mukuloista syksyllä tai keväällä.

Piparjuuri 40 x 40 cm60–100 cmJuuripistokkaista ja siemenistä.

Lipstikka 40 x 80 cm150–250 cm Jakamalla emokasvi. Siemenistä.

Pillisipuli 20 x 20 cm40–80 cmJakamalla emokasvi. Siemenistä tai sipuleista.

Ilmasipuli 30 x 30 cm40–100 cmJakamalla emokasvi. Itusilmuista.

Ruohosipuli

25 x 25 cm30–40 cmJakamalla emokasvi. Siemenistä.

Sitten kasvattamaan –aloita vaikka näistä

Satoisia ja helpoimpia kasvattaa ovat sipuli, kesäkurpitsa ja peruna.

Nopeakasvuisia ovat vihersipuli, retiisi, herne, maustekirveli, tilli ja rukola.

Jatkuvasatoisia ovat tomaatit, avomaankurkku, kesäkurpitsa, lamopinaatti, parsasalaatti, lehtikaali ja mausteyrtit.

Eniten satoa, energiaa ja proteiinia pinta-alaan suhteutettuna tuottavat peruna, lanttu, keräkaali ja punajuuri. Niiden sato myös säilyy hyvin.

Yhden sadon kesässä tuottavat juurekset, keräkaali, talvikurpitsa, sokerimaissi ja jättisipuli

Puolivarjossa tuottavat satoa salaatti, pinaatti, kyssäkaali, keräkaali, herne ja persilja.

Tuholaiset vaivaavat harvoin lamopinaattia, mausteyrttejä ja kurpitsoita.

Herneet ja pavut ovat merkittäviä typensitojakasveja. Ne parantavat myös maan kasvukuntoa.

Nuoret versot ja lehdet koko kesän.

Mukulat syksyllä tai keväällä.

Nuoret lehdet ja versot keväällä. Juuri mausteeksi ja säilykkeisiin keväästä syksyyn.

Lehdet ja versot koko kesän. Kuivattuna koko vuoden.

Varret keväällä. Koko kasvi läpi kesän.

Varret keväällä. Koko kasvi läpi kesän.

Versot ja kukat koko kesän.

Keittiötarha on muotoutunut nykyiselleen vuosien mittaan, omalla painollaan. — Kokonaisuutta ei ole mitenkään

Omasta pihasta hyötyä, iloa ja erikoisherkkuja

Airi Nummen keittiötarhassa on tilaa oivalluksille ja erikoisuuksille, kuten kalakompostille ja mansikkavadelmalle. Tarhan sydän on kasvihuone, joka on suunniteltu kestämään aikaa.

Ruusupavun ja kelloköynnöksen kukittama köynnöskaari johdattaa Airi Nummen aidattuun ja monimuotoiseen keittiötarhaan. Tila jakautuu kolmeen osaan: Toisessa päässä kasvaa hyötykasveja mansikasta perunaan ja raparperista porkkanaan. Lähimpänä taloa olevaan päätyyn sijoittuvat kasvihuone ja vanhoista heinäseipäistä rakennettu työkaluvaja. Keskelle jäävällä alueella kasvaa yrttejä, hyönteisiä houkuttelevia perennoja sekä reilun 10 neliömetrin pläntti mansikkavadelmaa.

Kaunis ja toiminnallinen kokonaisuus on syntynyt vuosien mittaan ja omalla painollaan.

– Keittiötarha on muotoutunut itsestään. Sitä ei ole mitenkään suunniteltu ennakkoon, Airi kertoo.

Materiaalit kierrätyksestä

Keittiötarhan sydän on pääosin kierrätysmateriaaleista tehty kasvihuone, joka on suunniteltu kestämään aikaa ja tuomaan iloa niin kasveille kuin niiden hoitajallekin. Ansari on 5 × 3 metrin kokoinen, ja sen harjakorkeus on 3,5 metriä.

– Huoneessa on tilaa ja ilmavuutta, mistä on etua kasveille. Suuri ilmatila tasaa lämpötilan vaihteluja, Airi kuvailee.

Puut ja pensaat varjostavat huonetta juuri sopivasti auringon porotukselta.

Huoneen pitkä seinä on peräti 2,5 metrin korkuinen, mikä helpottaa Airin työskentelyä kasvien parissa. Lisäksi se mahdollistaa kasvatuksen monessa kerroksessa ja antaa tarpeeksi kasvuti-

laa pitkiksi venyville kurkuille ja tomaateille.

Ansarin lattiat on tehty vanhoista tiilistä ja seinät käytetyistä ikkunoista. Itään osoittava takaseinä on pääosin tiiltä, joka kerää päivällä lämpöä ja luovuttaa sitä yöllä.

Tiilet luovat kauniin tausta niin romanttiselle pöytäryhmälle kuin ruukuillekin, joissa kasvaa basilikoja, pelargoneja ja keijunmekkoja.

Lähes kaikki hyötykasvit Airi on istuttanut lehtikuusesta rakennettuihin penkkeihin, joissa on 40–50 sentin paksuinen multakerros.

– Lisään penkkeihin kasvuturvetta joka kevät, sillä multa painuu kasvukauden mittaan. En poista koskaan vanhaa multaa, Airi kertoilee.

Airi on mieltynyt pienihedelmäisiin luumu- ja kirsikkatomaatteihin.

< Kasvihuoneessa riittää tilaa ja korkeutta. Tomaattiamppeli mahtuu suippopaprikoiden ja yrttien yläpuolelle.

Voimaa

kalakompostista

ja lantavedestä

Tomaattien, kurkkujen ja muiden ansarissa kasvavien lajien pääasiallisena voimanlähteenä toimii kalakomposti. Siihen uppoaa Airin ja hänen miehensä Pertin pyydystämä kalansaalis, jonka tarkoituksena on poistaa vesistöä rehevöittäviä ravinteita läheisestä Ylisjärvestä.

Kalakomposti perustetaan syksyllä, ja se on valmista käytettäväksi jo seuraavana keväänä.

– Laitamme lavakaulukseen kerroksittain haketta, kasvuturvetta ja kaloja. Kerroksia tulee useita, Airi kertoo.

Tuotos sisältää paljon fosforia, joka on tärkeä ravinne hyötykasveille. Airi levittää kompostia pottumaalle ja kuoppaa sitä kasvihuoneen penkkiin ravinnejemmaksi. Osansa saavat myös kesäkurpitsa, juurikkaat ja kaalit.

– Laitan kalakompostin päälle aina multaa, jotta juuret eivät joudu kosketuksiin kompostin kanssa.

Kesän mittaan tarvittava lisälannoitus hoituu kananlannalla. Airi tehostaa lantarakeiden vaikutusta liottamalla niitä vedessä muutaman tunnin ajan tai yön yli. Sopiva sekoitussuhde on 1–2 desilitraa rakeita 10 litraan vettä.

Veteen liottamisen ansiosta ravinteet päätyvät nopeasti kasvien juurten ulottuville ja ravinteet levittyvät tasaisesti koko kasvualustaan.

Satoisa ja piikikäs vadelmakasvi

Osansa kalakompostista saa myös mansikkavadelma (Rubus illecebrosus), joka kasvaa tiilistä muuratussa, reilun 10 neliömetrin kokoisessa kohopenkissä. Vaikka reunat on upotettu kymmenien senttien syvyyteen, mansikkavadelma pystyy valtaamaan uutta kasvutilaa.

– Mansikkavadelma on ihan mahdoton, se työntää juuriversoja kaikkialta, Airi kertoo ja esittelee lasimaisilta, jättikokoisilta vadelmilta näyttäviä marjoja. Kasvustossa on samaan aikaan nup-

Kesäisen aterian ainekset kerätään kasvihuoneesta ja ulkoa. Korissa on ’Patio Baby’ -munakoisoa, sipuleita, ’Iznik’-minikurkkuja, vaaleita ’Lemon’-kurkkuja sekä basilikaa, persiljaa, rosmariinia ja rakuunaa.

puja, kukkia, raakileita ja kypsiä marjoja. Viime kesänä satoaika oli ennätyspitkä. Se alkoi jo heinäkuun puolivälissä ja jatkui marraskuun alkupäiviin saakka. Kirkkaanpunaiset marjat piiloutuvat tuuhean ja piikkisen kasvuston kätköihin, joten Airi noukkii ne hanskat kädessä. Keräyshetki on tarkka: Marja tipahtaa maahan pian kypsyttyään, mutta poimittaessa sen pitää olla täysin kypsä. Raaka marja maistuu pelkästään happamalta ilman hitustakaan makeutta.

Leviämisestä ja piikkisyydestä huolimatta mansikkavadelma on Airille mieluisa kasvi. Sen suutuntuma on samaan aikaan mehukas ja kiinteä sekä tyystin erilainen kuin marjoilla.

– Marja on mahtavan kaunis kakkujen, salaattien ja voileipien koriste, Airi Nummi myhäilee.

Annosten päällä olevat mansikkavadelmat käyvät myös keskustelunavaajaksi. Erikoiset marjat huomataan aina, ja niitä maistellaan mielenkiinnolla.

AIRIN VINKIT

YRTTITARHAAN:

MAKUA LIPSTIKASTA

Monivuotinen lipstikka eli liperi on helppohoitoinen maustekasvi, jolla voi korvata lihaliemi- ja kasvisliemikuution laatikoissa ja keitoissa. Sen mausteinen maku sopii myös broilerin jauhelihasta tehtyihin pihveihin.

ELÄMÄÄ YRTEILLÄ

Kasvata kukkivia yrttejä hyönteisten iloksi. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi mäkimeirami ja mintut. Jälkimmäisen ystäviin lukeutuu esimerkiksi keisarinviitta. Koristekasveista hyviä lajeja ovat muun muassa punahattu, auringontähti, sinipallo-ohdake ja yksivuotinen jättiverbena.

MAKEITA KARVIAISKOISOJA

Karviaiskoiso (joka tunnetaan paremmin nimellä ananaskirsikka) kasvattaa runsaasti pieniä ihanan makuisia hedelmiä. Verhiön sisällä olevan hedelmän pitää kypsyä keltaiseksi, jotta se maistuu makealta. Esikasvata taimia kolme kuukautta ennen istutusta kasvihuoneeseen.

RAIKASTA LEHTISATOA

Kylvä kasvihuoneen penkkiin keväällä salaattia, tilliä, persiljaa ja rukolaa eli sinappikaalia. Voit aloittaa kylvöt jo huhtikuussa, kun peittelet penkin kasvuharsolla. Rukolaa kannattaa kylvää vielä toukokuussakin kasvihuoneeseen, jossa se säästyy ötököiden tuhoilta.

MINIKURKKUJA IKKUNALAUDALTA

– Olen kasvattanut ’Iznik’-minikurkkuja talvella ikkunalla. Kylvän siemenet maaliskuun alussa ja istutan taimet 30-kokoisiin ruukkuihin.

Sisällä lehdet menevät rumiksi, jolloin kasvista tulee oikea hirvitys. Siksi olen joutunut ottamaan kurkun alas keittiön ikkunalta, vaikka se olisi vielä tehnyt satoa. Olen saanut kuitenkin omia kurkkuja koko kevään ajan.

– Kasvihuoneessa minikurkku tuottaa runsaasti satoa, kun sitä lannoittaa vedellä, johon on liotettu kananlantarakeita. Lisäksi leikkelen taimista pois huonoja lehtiä. Kastelen kurkkua lähes päivittäin ja kerään kurkut 10–15-senttisinä. Hedelmät livahtavat äkkiä isoiksi, jolloin niiden maku ja rakenne kärsivät.

Minä marttana

– Olen kuulunut Muurlan Marttoihin 42 vuotta. Suurin muutos toiminnassa on, että ennen kokoonnuimme jäsenten kotona, mutta nykyään tapaamme seurakuntatalolla.

– Käymme joka kevät puutarhateemaisilla retkillä ja pidämme sadonkorjuujuhlia. Omalla pihallani on pidetty kursseja esimerkiksi risu- ja betonitöistä.

– Parasta Martoissa on ruoanlaittoon liittyvät jutut, kuten Ystävänpäivän -

on satoja kakkuja ja ainakin 30 sorttia erilaista suolaista ja makeaa. Kakut ovat upeita, sillä yhdistyksessämme on

gluteeniton pöytä ja mahdollisuus ostaa leipomuksia kotiin.

Hän on

Airi Nummi

• eläkkeellä oleva fysioterapeutti

• asuu Salossa

• marttayhdistys Muurlan Martat

• Harrastaa puutarhanhoidon lisäksi ruoanlaittoa ja liikuntaa.

Keväästä syksyyn pihatöissä kertyy päivittäin 20 000 askelta.

• On mukana Avoimet puutarhat -sivustolla nimellä Koivula, Muurla.

koivula_muurla

Marttojen jäsenenä saat Kotipuutarha-lehden sekä kaikki digisisällöt pysyvästi edullisempaan jäsenhintaan. Vuoden 2025 jäsenhinta on voimassa 10.9.2025 asti.

8 LEHTEÄ + KAIKKI DIGISISÄLLÖT

Tilaa helposti jo tänään!

Kotipuutarhan nettisivuilta kotipuutarha.fi/martat (Skannaa QR-koodi!)

Sähköpostilla [email protected]

Soittamalla 03 4246 5324 (ark. klo 8–16)

Kesäinen kukkaniitty elää runsaassa kimpussa. Kaikki luonnonkasvit sointuvat yhteen, joten sommittelussa ei ole sääntöjä.

Villisti hempeä

Poimi kukkia sieltä ja täältä, älä tyhjennä yhtä paikkaa kokonaan kukkasista!

• JOS SÄÄ on lämmin, kerää kukat mieluiten heti aamulla, jolloin ne ovat hyvässä nestejännityksessä yön jäljiltä. Jos haluat kimpun säilyvän mahdollisimman pitkään, laita juuri kerätyt kukat viileään muutaman tunnin ajaksi tai yön yli. Siitä on hyötyä etenkin lämpimällä säällä, tai jos kasvit ovat ohutlehtisiä ja helposti nuutuvia.

• JUURI AVAUTUNEET ja hieman nuppuiset kukat kestävät maljakossa parhaiten.

•LEIKKAA veitsellä kukkiin uusi imupinta varmistaaksesi kasvien vedensaannin. Sakset litistävät varren, mistä on haittaa ainakin joillekin kasveille.

Kimpussa on koiranputkea, päivänkakkaraa, puna-apilaa, puna-ailakkia, niittynätkelmää, harakankelloa, siankärsämöä ja koiranheinää.

VINKKI:

Jos teet kimpun perintökannuun tai muuhun keraamiseen maljakkoon, asettele kukat ensin lasipurkkiin ja purkissa maljakkoon. Purkki on helpompi tiskata kuin maljakko, ja uusien kukkien vaihtaminenkin käy kätevämmin.

Näin onnistut

Laita maljakkoon aluksi koiranputken tai muun monihaaraisen kasvin kukintoja. Ne luovat villiä niittymäistä tunnelmaa. Työnnä varsien lomaan romanttisia vaaleanpunaisia ja pinkkejä kukkia ailakeista puna-apilaan. Raikasta kimppua siniliiloilla ja valkoisilla kukilla, kuten kellokukilla ja siankärsämöllä. Viimeistele kimppu rentoversoisilla lajeilla, jotka pehmentävät kokonaisuutta..

Käden ulottuvilla

Luonto on lähellä, lomaonni odottaa. Pala paratiisia piilee ehkä ihan nurkan takana, kinttupolun päässä. Missä on sinun kesäkeitaasi?

INSPIRAATIO

Viitassa veden äärelle

Reilun kokoinen kylpyviitta suojaa ja lämmittää uimareissulla.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO •KUVA LAURA RIIHELÄ

TÄMÄ YHDEN KOON

VAATE on helppo ommella. Kuvan kylpyviitta on edestä kiinni, mutta voit myös ommella siihen pitkän vetoketjun tai tarranauhaa, jolloin saat sen avattua takin tapaan. Pääntie, käsiaukot ja helma huolitellaan vinokaitaleella.

Väljän viitan alla voi jopa vaihtaa uikkarin ylleen, jos rannalta puuttuu pukukoppi. Talviuintikaudellakin vaate palvelee: kun tuulee ja tuiskuttaa, on uimarin mukavampi astella avannon äärelle ja pulahduksen jälkeen takaisin pukkariin viitta harteillaan.

TARVIKKEET:

250 cm vohvelikangasta, leveys 140 cm Joustavaa vinonauhaa n. 6 m. Jos ompelet lisäksi pikkupyyhkeen, varaa siihen vinonauhaa n. 2 m.

Ompelulankaa ja ompelutarvikkeet

KANKAAN VALINTA:

Kuvan työssä on käytetty paksua vohvelikangasta. Viittaan sopii myös esimerkiksi ohut frotee tai pellavakangas. Jos haluat pidemmän viitan, tarvitset enemmän kangasta. Huomaa, että myös kankaan leveys määrittää pituutta.

TEE NÄIN:

Pese kangas pesuohjeen mukaan.

Taita kangas kaksin kerroin kuteen suunnassa (poikkisuunta).

Mittaa kankaan kulmasta lähtien sekä taitetta että hulpiota pitkin 125 cm, merkitse esim. räätälinliidulla.

Mittaa ja merkitse samasta kulmasta säteittäin 125 cm niin, että saat hahmoteltua helman kaaren.

Leikkaa kaarta pitkin. Merkitse käsiaukkojen paikat, älä vielä leikkaa. (Katso piirros.)

KÄSIAUKOT (valmiina 15 cm)

Leikkaa neljä 17 cm:n mittaista palaa vinokaitaleesta. Aseta kaitale kummallekin puolelle merkittyä aukkoa oikealle, jätä kaitaleiden väliin 1 cm, päihin jää 1 cm saumanvaraa. Käännä vinokaitale auki ja ompele taitetta pitkin aukon pituudelta, vahvista päät pienellä edestakaisompeleella. Ompele toinen kaitale samoin.

Leikkaa viitan kangas ompeleiden välistä, pysähdy 1 cm ennen ompeleiden loppua ja leikkaa siitä vinosti juuri kummankin ompeleen päättymiskohtaan. Tee näin molemmissa päissä. Taita vinokaitaleet nurjalle ja taita päissä olevat pienet kolmiot nurjalle.

Jätä myös kaitaleiden päät nurjalle. Ompele vinokaitale oikealta, vahvista aukon päät tiheällä siksakilla.

PÄÄNTIE

Leikkaa vinokaitaleesta

80 cm. Kohdista kaitaleen puoliväli viitan taitteelle (keskitaka) ja neulaa kaitale pääntielle hulpiota pitkin, ompele. Jos hulpio on epätasainen tai leveä, voit leikata sitä kapeammaksi.

HELMA

Huolittele helma vinokaitaleella.

KESKISAUMA JA HALKIO

Neulaa ja ompele lopuksi sauma keskeltä edestä. Jätä alhaalta ompelematta 15 cm.

Ompele halkion reunat suoralla ompeleella. Ompele edestakaisommel tai siksak halkion päässä vahvistukseksi.

JÄMÄPALAVINKIT:

PIKKUPYYHE

Leikkaa loppupalasta pieni pyyhe, pyöristä kolme kulmaa. Huolittele reunat vinokaitaleella: aloita terävästä kulmasta, jätä kaitaletta ripustimeksi 1 cm kulman ulkopuolelle sekä alussa että lopussa. Ompele lopuksi ripustinkaitaleiden reunat ja tee napakka solmu kaitaleiden päähän.

PÄÄPANTA

Leikkaa 20 cm x 60 cm:n kokoinen kaitale. Tarkista koko ja pidennä tai lyhennä kaitaletta tarpeen mukaan. Huolittele reunat tarvittaessa.

Taita kaksin kerroin ja ompele päät yhteen. Taita sitten reunat keskelle nurjalle ja ompele muutama suora ommel pituussuunnassa. Taittele sauman kohta ja kiinnitä muutamalla pistolla. Solmi vinokaitale napakasti sauman ja taitteiden päälle, solmi vielä kaitaleen päät.

Jos haluat pannasta joustavan, voit tehdä kaitaleesta lyhyemmän ja lisätä siihen pätkän leveää kuminauhaa. Jätä kuminauha taakse ja tee taitokset keskelle eteen.

Leikkuusuunnitelma

Sinulla on oikeus vaikuttaa. Älä vaikene – anna äänesi kuulua.

MINÄ VOIN

Marttojen ja Marthojen kampanja nostaa esiin tasa-arvon merkityksen arjessa, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Mukana ovat Laura Malmivaara, Janne Grönroos, Maria Veitola ja Sophia Wekesa, kukin omalla äänellään ja tavallaan.

Seuraa Marttaliiton ja Marthaförbundetin somekanavia sekä martat.fi martha.fi.

Ullakon uumenista, vintin varastoista

Päivi Romula on tallettanut kaappiinsa monia astioita, joiden tarinaa ei kukaan ole enää kertomassa. Kuka kätki lottien liemikulhon? Miten mummo sai pelastettua kannunsa Karjalasta?

Päivi Romulan rakkain astia on Raija Uosikkisen Arabialle suunnitteleman Pomona-sarjan Appelsiinipurkki. – Tämä oli meillä kotona sokerikuppina. Tykkään sen pirteän oranssista kuviosta.

HÄMMÄSTYTTÄVÄN MONI Päivi Romulan (64) astiakaapin aarteista on löytynyt jostain, mihin se on aikoinaan unohdettu – tai jopa kätketty.

Piilottamista on syytä epäillä Lotta Svärd -soppakulhon tapauksessa. Ei kai voi olla sattumaa, että remontissa rintamamiestalon vintin purujen seasta paljastui kookas ja ehjä astia, jonka kyljessä komeilee sodan jälkeen kielletyksi muuttunut järjestötunnus?

Pettuveen Marttoihin kuuluva Päivi on yrittänyt selvitellä lottakulhon historiaa.

Metsäkulman kylässä sijaitseva talo, jota Päivi asuttaa nykyisen puolisonsa Pekka Romulan kanssa, kuului alun perin Pekan kummitädille Helmille. Talo on rakennettu 1950-luvun alussa.

Tiedossa on, että Petäjävedellä toimi aikoinaan lottaosasto. Aikalaisia ei kuitenkaan ole enää kertomassa, miten kulho päätyi Helmin vintille.

Päiville liemikulho on tärkeä. Hän ajattelee lottajärjestön tehneen työtä, jota Martat nyt jatkaa.

– Martat ovat kuin nykypäivän lottia.

Kaapin on rakentanut Päivin aviomies Pekka Romula.

Päivi ei raaski säilyttää Arabian kuiva-ainepurkeissa mausteita.

Arabian kukallinen teekuppi on mummon peruja. Arabian kermakko palvelee maitokannuna kahvipöydässä. Keltaiset teekupit ovat kirpparilöytö.

Arabian Ali-sarjan lautasia (vasemmalla) Päivi on kerännyt jokapäiväiseen käyttöön. Kukallisten Arabian astioiden (oikealla) nimeä Päivi ei tiedä. Kuuden hengen ruoka-astiasto löytyi käyttämättömänä entisen asukkaan jäljiltä. Myöhemmin Päivi on täydentänyt sarjaa kirpparilöydöin.

Vasemmanpuoleiset astiat ovat Ali-sarjaa, oikeanpuoleiset kukallista Arabiaa. Keskellä oleva pieni voipytty hurmasi söpöydellään kirpparilla.

Riihimäen lasitehtaan talouspurkit soveltuvat vaikka sipulin ja riisin säilyttämiseen. Arabian voipytyn pelasti Päivin isä erään purkutalon liiteristä.

Pomona-sarja on saanut inspiraationsa luonnosta.

Ei haittaa, vaikka vieraat juovat kahvinsa erinäköisistä kupeista.

Lotta Svärd -soppakulho on hämmästyttävän hyvässä kunnossa, vaikka se lojui vuosikymmeniä vintin purujen seassa. Päivi on pohtinut, mahtaisiko Tuusulan Lottamuseo haluta astian kokoelmiinsa. Esillä hän ei ole siellä vastaavaa nähnyt.

SUURIN OSA PÄIVI ROMULAN ASTIOISTA on hänen arvionsa mukaan peräisin 1950–1960-luvuilta. On nykyisen kodin vintiltä löytynyttä käyttämätöntä astiastoa ja talon mukana tullutta kahvipannua.

Muistoesineistä vanhin lienee 1930-luvulla valmistettu maitokannu, jonka Päivin mummo ja pappa onnistuivat tuomaan rajan taakse jääneestä Sortavalasta evakkokuormassa.

Päiville astiat merkitsevät käytännöllisyyttä ja kauneutta. Toisaalta historiaan kytkeytyvät aarteet tuovat mieleen tärkeitä muistoja.

– Kun käytän astiaa, muistan, mistä se on tullut ja kenen vanha se on.

Päivin periaatteisiin kuuluu hyödyntää astioita niin kauan, kunnes ne särkyvät. Sirpaleet saavat mennä roskiin, mutta kerran Päivi teki poikkeuksen.

– Teetin korvakorut Arabian Ali-sarjan lautasesta, kun se putosi lattialle.

Päivi ei tiedä, mitä astioille tapahtuu hänen jälkeensä, sillä hänen kolme lastaan eivät jaksa innostua historiallisista serviiseistä.

– Olen kiusannut, että kun kaikki myytte, saatte kirsturahat.

Oikeasti Päivin astiakaapissa on kaksi muistoesinettä, joista perilliset eivät missään tapauksessa saa luopua.

– Olen vannottanut, että Karjalan maitokannu ja kastemaljani pitää säilyttää.

PÄIVI VIETTI 1970-LUVULLA paljon aikaansa Keuruulla sijainneessa mummolassaan.

Suhde isoäitiin oli hyvin läheinen, sillä mummo oli hoitanut häntä jo vauvana äidin ollessa töissä.

Mummolassa lapset saivat perinteisiä herkkuja.

– Monesti mummo tuli jo ovelle sanomaan, että älkää vain menkö hetekalle, siellä on saalin alla lanttukukko hautumassa!

Pöytään mummo kattoi aina Karjalasta tuodun kannunsa. Jos aamupalalla oli juustoa, se paljastui Arabian juustokuvun alta. Mummo oli saanut kuvun veljensä vaimolta, joka työskenteli Arabian tehtaalla.

Teinivuosinaan Päivillä meni välillä napit vastakkain mummon kanssa. Mieleen on jäänyt tanssireissu, jolta menohaluinen neiti ei malttanut palata mummon asettamaan aikarajaan mennessä.

– Mummo oli laittanut oven lukkoon, joten menin saunaan nukkumaan.

Riihimäen Lasin värilliset lasipurkit Päivi hankki kirpparilta niiden kauneuden vuoksi. Pyöreät ovat sillipurkkeja ja neliskanttiset keittiöpurkkeja.

Mummon juustokuvun Päivi sai 60-vuotislahjaksi pari vuotta liian aikaisin. – Äiti oli merkannut kalenteriin, että Päivi -60. Olen siis syntynyt vuonna 1960. Vanhempani tulivat onnittelemaan ja antoivat lahjan. Kun avasin kortin, sanoin, että enhän minä vielä pyöreitä täytä. Äiti vähän meinasi möksähtää, mutta sitten he vain nauroivat, että mitä väliä.

Kirpparilta ostamaansa valurautaista lettupannua Päivi käyttää kynttiläalustana.

Arabian 1930-luvun maitokannu on matkannut Petäjävedelle rajan taakse jääneestä Sortavalasta.

Työläisten kesäparatiiseja ja kaupunkilaisten keitaita

Siirtolapuutarhat ovat kaupunkilaisten viihtyisiä mökkialueita, mutta aikoinaan niillä oli merkitystä ruokahuollon turvaamisessa. Martoilla on oma roolinsa suomalaisten siirtolapuutarhojen historiassa.

HENTILÄ•KUVAT RITVA TUOMI, MARJALIISA HENTILÄ, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Jo 1800-luvulla varakkaimmilla kaupunkilaisperheillä oli tapana muuttaa kesäksi maalle. Lähtö kaupungin pölystä maaseudun puhtaaseen ilmaan ja luonnon helmaan suorastaan kuului ylimpien kansankerrosten elämäntapaan. Sitä perusteltiin terveysnäkökohdilla, sillä ulkoilua ja puhdasta ympäristöä pidettiin tuberkuloosin vaivaamassa Suomessa taudin parhaana ehkäisynä ja parannuskeinona. Erityisesti työväestöä kannustettiin palstatoimintaan, jotta perheet pääsisivät pienistä asunnoista luonnon helmaan ja miehet lähtisivät pois kaupungin kapakoista ja muista paheista.

HUOLI TERVEYDESTÄ Kahdeksan tunnin työaika alkoi vakiintua palkkatyössä maailmansotien välisenä aikana. Niinpä sekä ruumiillisen työn tekijöillä että toimihenkilöillä oli kesälomat ja pitkät kesäillat vapaata. Kun asunnot olivat kaupungeissa pieniä ja kulkutaudit levisivät, syntyi huoli kaupunkilaisten terveydestä ja vapaa ajan vietosta. Kaupungit alkoivat kaavoittaa lähialueilleen palsta-alueita ja siirtolapuutarhoja.

Tämä teollistuneiden maiden kansansivistystoiminnan malli tuli meille Ruotsin kautta Englannista ja Saksasta. Siirtolapuutarha-nimitys on käännös saksan Laubenkolonie- ja ruotsin koloniträdgård -sanoista. Sana koloni, siirtomaa, sisältyi myös suomennokseen, vaikka Suomella ei siirtomaita ollutkaan. Siinä missä siirtomaista haettiin raaka-aineita eurooppalaisten ruokapöytään, siirtolapuutarhat tarjosivat apua kansan ruokahuoltoon.

SAKSA EDELLÄKÄVIJÄ

Keski-Euroopassa palstatoiminnalla autettiin aluksi köyhiä ja ahtaasti asuvia työläisperheitä. Englannissa säädettiin vuonna 1819 laki köyhien työpuutarhoista, sittemmin puhuttiin työläispuutarhoista. Saksassa Punainen Risti oli toiminnan pioneeri. Sittemmin edistykselliset kansalaisjärjestöt, muun muassa naisjärjestöt, perustivat työläispuutarhoja.

Saksa oli siirtolapuutarha-aatteen edelläkävijä. Ensimmäinen siirtolapuu-

tarha perustettiin Leipzigiin vuonna 1869. Opettajat, lääkärit ja muu keskiluokkainen sivistyneistö korostivat puutarhojen kasvatuksellista merkitystä.

Saksassa siirtolapuutarhoja kutsutaan myös nimellä Schrebergärten lääkäri Moritz Schreberin mukaan. Hän omisti elämänsä terveystiedon ja lasten liikunnan ja liikuntapaikkojen edistämiseen. Terveiden elämäntapojen edistämiseksi siirtolapuutarhojen yhteyteen rakennettiin useimmiten myös urheilu- ja leikkikenttä. Saksalaisten kaupunkien ympärillä oli jo 1800-luvun lopulla noin miljoona puutarhapalstaa.

Ester Ståhlberg perusti Toimelan palsta-alueen auttaakseen työttömien toimihenkilöiden perheitä. Helsingin kauppatyöntekijät rakensivat ensimmäisen talon alueelle.

Kysyntää palstoista oli niin paljon, että Saksassa myös yksityiset maanomistajat ryhtyivät perustamaan alueita, joita kutsuttiin nimillä Laubengarten tai Laubenkolonie. Sinne palstalaiset saivat rakentaa pienen mökin. Omistajat pitivät alueilla kioskeja ja möivät alkoholia. Suuren kysynnän takia palstojen hinnat nousivat. Lopulta kaupungit ostivat alueet itselleen, ja tilanne rauhoittui, kun myös alkoholin myynti siirtolapuutarhoissa kiellettiin.

KOVA KYSYNTÄ MAASTA Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla kaupunkien ympäristön kartanot ja suuret maatalot ryhtyivät palstoittamaan peltojaan ja myymään niitä kaupunkilaisille. Vaikka Helsingissä oli jo useita siirtolapuutarha- ja viljelypalsta-alueita, kysyntää oli huomattavasti enemmän. Vielä 1950-lu-

vulla jopa 3 000 perhettä jonotti saadakseen kaupungilta pienen maanpalan viljeltäväkseen.

Sotien välisenä aikana kaupunkien lähellä olevat yksityiset maanomistajat alkoivat palstoittaa tiluksiaan ja vetää pelloille ja metsäänkin suoria tiepohjia. Maanomistajat myivät hiekkateiden varsilta palstoja, jotka olivat suurempia kuin siirtolapuutarhapalstat, jopa 4 000 m². Niille perhe saattoi aikaa myöten rakentaa pysyvän asunnon ja eläinsuojankin.

Maata ei riittänyt kaikille, ja keskiluokkaiset kaupunkilaiset vuokrasivat edelleen kesäpaikkoja, torppia tai huoneita, maalta. Teiden varsilla saattoi olla ilmoituksia, että kesäasuntoja oli vuokrattavissa. Tällainen tapa jatkui aina 1960-luvulle asti.

Toimelan palsta-alueella on useita mökkejä, jotka arvotaan vuosittain palstalaisten kesken käyttöön.

Elisabeth Koch toimi opiskeluaikanaan Marttaliiton puutarhakonsulenttina. Marttaliitto julkaisi hänen laatimansa oppaan Hemträdgården vuonna 1919. Koch siirtyi Helsingin kaupungin puutarhaneuvojaksi ja suunnitteli kaupungille seitsemän siirtolapuutarhaa sekä puistoja ja kerrostalojen pihoja.

Kukkaloisto on komeimmillaan syyskesällä.

Siirtolapuutarhat ovat keitaita myös pörriäisille.

Pirjo Kaihovaara osti miehensä kanssa siirtolapuutarhamökin Helsingin Pakilasta vuonna 2014. He viihtyvät kesäpaikallaan hyvin ja yöpyvätkin kesäisin mökissään. Pihan vehreys kukkineen ja hedelmäpuineen on suuri ilo. Pakila on Suomen suurin siirtolapuutarha.

PULA VAUHDITTI PERUSTAMISTA

Kaupunkien vuokraama siirtolapuutarhan palsta oli yleensä kooltaan 250–500 m². Se oli tarkoitettu puutarhaviljelyyn, eli koriste- ja hyötykasvien kasvattamiseen omaan tarpeeseen. Luonnollisesti palstoilla oli myös hedelmäpuita. Yleensä kaupunki omisti maapohjan, josta maksettiin vuokraa. Pienen mökin rakentaminen palstalle oli mahdollista.

Kaupunkien vuokraamat kasvimaapalstat olivat huomattavasti pienempiä, eikä niille saanut rakentaa.

Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha, Hatanpään siirtolapuutarha, perustettiin Tampereelle vuonna 1916. Myös useimmat Helsingin siirtolapuutarhoista perustettiin kriisi- ja työttömyysaikana. Helsingin ensimmäisen siirtolapuutarhan perustamista Ruskeasuolle vauhdittivat vuosien 1917 ja 1918 ankara elintarvikepula ja suoranainen nälänhätä. Ruotsinkieliset nais- ja nuorisoyhdistykset vuokrasivat kaupungilta maata tarkoitukseen.

Ruskeasuota seurasivat Kumpulan (1927), Vallilan (1932), Herttoniemen (1934) ja Talin (1932) siirtolapuutarhat,

myöhemmin Oulunkylän (1940), Marjaniemen (1946) ja Pakilan (1948) tarhat sekä Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha (1977). Kaupunki jakoi aluksi palstat sosiaalisin perustein, mutta tästä periaatteesta luovuttiin sittemmin.

YHTEISÖLLISYYTTÄ

VAALITAAN

Suomen suurin siirtolapuutarha-alue, Pakila, perustettiin vuonna 1948, kun sotien jälkeinen elintarvikeniukkuus ja säännöstely jatkuivat kaupungeissa. Alueella on kaikkiaan 320 palstaa. Kuuluisa puutarhakonsulentti Elisabeth Koch laati palstojen puutarhasuunnitelmat kasviluetteloineen. Palstojen vuokralaiset ryhtyivät oitis omin käsin rakentamaan pieniä mökkejään, joihin oli tarjolla tyyppipiirustuksia.

Sota-ajan tanssikielto oli ihmisille ilmeisen karvas kokemus. Pakilan palstalaisetkin ryhtyivät heti toimintansa alkuvuosina rakentamaan tanssilavaa. Oman väen keskuudesta löytyi muusikoita, ja myöhemmin lavan yhteyteen rakennettiin kioski.

Vasta 1960-luvun alussa lähes kaikki mökit oli liitetty sähköverkkoon. Vesi haettiin aluksi kaivoista, ja vuonna 1955 alue liittyi kaupungin vesijohtoverkkoon. Palstalaiset perustivat erillisen saunaosakeyhtiön rakentaakseen oman saunan Vantaanjoen rantaan.

Siirtolapuutarhan yhteisöllisyyttä lisäsi oman kerhotalon rakentaminen vuonna 1973. Erityisesti bingon pelaaminen useita kertoja viikossa oli suosittua. Talo palvelee edelleen mökkiläisiä kokous-, kerho- ja juhlapaikkana. Siellä järjestetään talvipäiviä, juhannus- ja elojuhlia, kursseja, kulttuuri- ja esitelmätilaisuuksia sekä kesäkahviloita. Lapsille järjestetään urheilukentällä kilpailuja.

SÄÄNTÖJEN MUKAAN MENNÄÄN

Pakilan siirtolapuutarhaelämään kuuluu alueen sääntöjen noudattaminen. Jokaisen mökkiläisen velvollisuuteen kuuluu tehdä kuukaudessa 4–6 tuntia yleishyödyllistä työtä alueen hyväksi, esimerkiksi osallistumalla yleisten alueiden puutarhanhoito-, sauna- tai korjaustalkoisiin. Jokaisen on pidettävä viheraitansa noin 140 senttimetrin korkuisena. Polun varret on pidettävä puhtaina rikkaruohoista ja nurmikko on ajettava säännöllisesti. Kaikenlaiseen rakentamiseen on pyydettävä siirtolapuutarhan johtokunnalta lupa, ja maalaamisessa on käytettävä sovittua värikarttaa.

Säännöistä huolimatta siirtolapuutarhaelämä on leppoisaa puuhastelua omalla palstalla ja mökissä. Tänä päivänä syyt palstalaiseksi ryhtymisellä ovat erilaiset kuin ennen. Nyt mökkeily ja palstaviljely ovat kesäinen harrastus, joka tuo kaupunkilaisille iloa, luonnon kokemusta ja luonnon estetiikkaa lähellä kaupunkia. Se on enemmän kuin nostalgiaa niille, joilla ei ole sukulaisia maaseudulla eikä mökkeilyä muualla Suomessa.

MARTTA RYHTYI TOIMEEN Pula-aika 1930-luvulla aiheutti laajaa työttömyyttä ja palkan alennuksia ensimmäistä kertaa myös toimihenkilöille, kuten kaupan, liike-elämän ja henkisen työn tekijöille. Puhuttiin valkokaulusköyhälistön syntymisestä ja keskiluokan köyhtymisestä, sillä heille ei ollut vielä työttömyysavustuksia.

Useat hyväntekeväisyysjärjestöt ryhtyivät auttamaan pulassa olevia perheitä. Myös entinen maan äiti, presidentti K. J. Ståhlbergin vaimo ja aina lähimmäisiä auttamaan valmis martta, Ester Ståhlberg , lähti ideoimaan apua työttömien perheille ja heidän lapsilleen. Hän näki työttömyyden läheltä, kun hänen yksinhuoltajatyttärensä jäi työttömäksi Stockmannilta.

Ester Ståhlbergin perustama yhdistys sai liike-elämän ystävien kautta runsaasti lahjoituksia. Yhdistys aloitti vuonna 1934 lämpimän ruoan jakelun työttömien lapsille Haagan lastenkodin yhteydessä Helsingissä. Lastenkoti kuului Koteja kodittomille lapsille -järjestölle (nykyinen Pelastakaa Lapset ry), jonka Ester Ståhlberg perusti vuonna 1922 »

pääasiassa punaorpojen välittämiseksi maaseudun hyviin koteihin.

Ester Ståhlberg mietti kuumeisesti, miten voisi vielä enemmän auttaa työttömien perheitä ruoan hankinnassa ja työllistää myös tytärtään Leaa ja sisartaan Jenni Elfvingiä, joka oli ammatiltaan puutarhuri. Ester Ståhlberg otti mallia setlementtiliikkeeltä, jonka periaatteisiin kuului tarjota käytännön apua sitä tarvitseville ja tukea heitä myös henkisesti. Yhdessä vaikutusvaltaisten ystäviensä kanssa Ester Ståhlberg perusti Tuki ja Työ -yhdistyksen vuonna 1936, jonka alaisuuteen tuli palsta-alue Helsingin Munkkiniemessä.

Esterin tytär Lea palkattiin alueen hoitajaksi ja Jenni Elfving puutarhaneuvojaksi. Lea piti kerhotalossa palstalaisille myös äiti-lapsikerhoa.

Vuonna 1938 Ester Ståhlberg perusti Tuki ja Työ -yhdistyksen alaisuuteen Toimelan setlementin eli vapaaopiston, joka sai opetustilat Lönnrotinkadulta. Se tarjosi edullisia kursseja eteläisen Helsingin asukkaille ja henkistä virikettä myös työttömille ja siirtolapuutarhan väelle.

APUA TYÖTTÖMIEN PERHEILLE

Toimelan palsta-alue oli 7,5 hehtaarin kokoinen metsäinen vyöhyke Munkkiniemen ja Haagan välimaastossa. Nykyisin alueella on pari sataa viljelypalstaa.

Innostus alueen raivaamiseen oli suuri, ja Ester Ståhlberg oli tyytyväinen toiminnan käynnistymiseen. Hän iloitsi siitä, että palsta-alue tarjosi apua työttömien perheille, mutta sekin oli hänelle tärkeää, että toiminta työllisti hänen lähiomaisiaan.

Taustalla vaikutti myös vankien ystävän Mathilda Wreden henkinen perintö: Ester oli tuntenut Wreden ja laatinut hänen elämäkertansa. Toimelan palsta-alueen vahtimestariksi palkattiin entinen vanki. Hän avioitui ja sai asunnon yhdistyksen talviasuttavassa punaisessa talossa, joka oli lahjoitus urakoitsija Arthur Nikanderilta . Tämäkin lahjoitus kertoi Esterin erinomaisista yhteiskuntasuhteista.

Talosta on pidetty hyvää huolta, ja se toimii edelleen kerhotalona. Palstojen vieressä seisoi jo 1930-luvun lopulla neljä rakennusta, joista muutamaa

arvottiin palstalaisten kesäasunnoiksi. Tämä tapa on vieläkin käytössä.

PALSTALTA RUOAN

JATKETTA Toimelasta työttömien perheet saivat oman kesäisen paratiisinsa Munkkiniemeen. Ester Ståhlbergin ja johtokunnan avustuksella yhdistys sai erinomaisen paljon lahjoitusvaroja. Toimelan palstalaisten ei tarvinnut maksaa vuokraa maasta, ja ammattipuutarhuri ohjasi heitä. Oli ainutkertaista, että yhdistys kustansi perheille myös matkaliput palstoille ja osti heidän käyttöönsä työkalut, siemenet ja siemenperunat.

KESÄPAIKASTA TULI KOTISEUTU

Myös Ester Ståhlbergillä oli alueella palsta perunanviljelyä varten. Sodan jälkeen oli suuri elintarvikepula, ja hän valitti, että yhdistys ei voinut jakaa siemenperunoita palstalaisille. Jokaisen oli etsittävä siemenperunansa itse.

Vihannesten ja erityisesti perunan viljely helpotti suuresti kaupunkilaisperheiden elämää. He saivat jatketta ruokapöytään ja säilykkeitä vihanneksista sekä hedelmistä talveksi. Lapset iloitsivat puuhailusta ja ulkoleikeistä.

Kun sato Toimelan palstoilla syksyisin valmistui, se kuljetettiin ilmaiseksi jokaisen kotiin. Voi kysyä, olisiko kukaan muu, kuin tarmokas martta Ester Ståhlberg, pystynyt organisoimaan kaikki nämä edut palstalaisille, ja helpottamaan siten ennen kaikkea perheen äitien ruokahuolia.

Voi hyvin olettaa, että palstalaiset olivat Ester Ståhlbergin ylimpiä ystäviä. Kun vierailin Toimelan alueella viime syksynä, tapaamani palstaviljelijät olivat hyvin tietoisia siitä, että Ester Ståhlberg oli perustanut palsta-alueen kaupunkilaisten hyödyksi ja iloksi.

Palsta-alueista syntyi myös uusia kaupunginosia. Helsingissä vallinnut asuntopula ja asuntojen kallis hinta vaikuttivat ratkaisevasti Pohjois-Espoon asuttamiseen. Espoon Vanhankartanon uudet ja isohkot palstat olivat maanomistajien perustamia ja suhteellisen edullisia, koska ne sijaitsivat kaukana, parinkymmenen kilometrin päässä Helsingistä.

Suuremmista palstoista tuli tavallisten työläisperheiden kesänviettopaikkoja ja useille myöhemmin myös kotiseutu. Palstaviljely ja kesäpaikkojen hankkiminen osoittivat, että kaupunkilainen elämäntapa, jossa vietetään kesä maalla, oli yleistymässä myös työläisperheissä. Näin hekin saivat nauttia lähiluonnosta omalla palstallaan.

Yksityisten myymät palstat ja tontit menivät hyvin kaupaksi, ja sen seurauksena maan hinta kohosi. Maalaistilojen perikuntiin iski suoranainen palstakuume, kun he muuttivat maitaan rahaksi. Maanomistajan oma suunnitelma tonttien rajoista ja maanmittarin suorittama lohkominen olivat riittäviä toimenpiteitä viranomaisille palstojen myymiseksi.

Tämä mökki on sijainnut todennäköisesti Kumpulan siirtolapuutarhassa Helsingissä. Pihalla on tukirakennelmia kasveille sekä lipputanko. Tuuliviirissä on vuosiluku 1929.

Perheet saattoivat lähteä Helsingin keskustasta bussilla Pohjois-Espooseen katselemaan, missä olisi maata myytävänä. Kun joku ajeli pyörällä vastaan, ja jos kuokka oli tarakalla kyydissä, oli arvattavissa, että siinä ajoi palstalainen. Häneltä kysyttiin heti, tiesikö kulkija myytävistä palstoista.

Elintarvikepula kesti sodan jälkeen pitkään ja teki Vanhankartanon palstoista erityisen haluttuja. Palstoille rakennettiin omat kaivot, ulkovessat ja kompostit. Jätevedet johdettiin vielä luonnon ojiin ja puroihin.

Pohjois-Espoon palsta-alueille oli helpompaa saada rakennuslupa myös vakinaista taloa varten kuin muualle, missä maa oli varattu lähinnä maanviljelykseen, ja missä rakentamiseen tarvittiin aina poikkeuslupa. Kun rakennusaineet vapautuivat sodan jälkeen vähitellen säännöstelystä ja niitä sai ostaa vapaasti, omakotitalojen rakentaminen palstoille vilkastui.

Espoon nykyisen Vanhankartanon, Niipperin ja Kalajärven alueilla kesämökit ja vakinaiset asumukset seisoivat vuosikymmeniä rinta rinnan. Uudet palstalaiset ja vakituiset asukkaat muodostivat kyläyhteisön, jonka oli arkipäivän helpottamiseksi perustettava tie- ja

sähköosuuskunta. Vesi- ja viemäriasiat sekä liikennejärjestelyt tulivat kuntoon vuosikymmenien saatossa. Turvallisuuden lisäämiseksi perustettiin vapaapalokunta, ja 1950-luvun alkuun mennessä kaupunki perusti Niipperin kansakoulun.

Helsingin työläistaustaiset perheet olivat Vanhankartanon palstalaisten enemmistö. Monet ryhtyivät vähitellen rakentamaan vakinaista asuntoa palstalleen. Asukkaiden sosiaalinen tausta näkyi vuosikymmeniä esimerkiksi Niipperin asukkaiden äänestyskäyttäytymisessä siten, että alueella oli vahva vasemmiston kannatus, mikä oli poikkeuksellista Espoossa.

MARTAT PITIVÄT TANSSILAVAA

Vanhankartanon, Niipperin ja Röylän alueilla toimi kolme tanssilavaa. Jopa martoilla oli Röylässä tanssilava vuosina 1937–1955. Kahvia, virvokkeita ja leivonnaisia myymällä martat kartuttivat kassaansa. Tanssilavalla ei ollut kuitenkaan kattoa, ja siksi lava lahosi. Myös Vapaapalokunnalla ja alueen vasemmistolaisilla rakennustyöläisillä oli omat lavansa.

Voi ajatella, että tanssilavat olivat kohtaamispaikkoja, joissa alueella

Nykyään mökkeily on kesäinen harrastus, jossa kaupunkilaisetkin pääsevät lähelle luontoa.

vanhastaan asuneet ruotsinkieliset ja maatyöläiset sekä uudet suomenkieliset palstalaiset ja uudisasukkaat kohtasivat, tutustuivat ja solmivat suhteita keskenään.

Kirjoittaja on dosentti, VTT ja Pohjois-Espoon Marttojen jäsen.

Martat kartuttivat kassaansa myymällä kahvia, virvokkeita ja leivonnaisia omalla tanssilavallaan.

Lähteet: Hentilä Marjaliisa: Palstalaisista omakotiasukkaiksi. Vanhankartanon Omakotiyhdistyksen historia 1950–2000. Espoon kaupunginmuseon kotiseutusarja 6, Espoon kaupunginmuseo 2000

Hentilä Marjaliisa, Hentilä Seppo: Oikeusvaltion etuvartiossa. Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1925–1952, Siltala 2024 Kaihovaara Pirjo: Puhe Pakilan siirtolapuutarhassa 13.8.2021

Maistetaan ja maustetaan

May Norrgård pilkkoo bataattia Tammisaaren Marttojen kasvisruokakurssilla, ja illan vetäjä Lasse Örtsäter antaa ohjeita. Kurssi oli avoin kaikille kiinnostuneille, ja yhdistykseen liittyi aiheesta innostuneina neljä uutta jäsentä.

Haluatko maistaa? Kyllä kannattaa!

KATRI PURANEN • KUVAT ARI KORKALA

Kvinoan keittäminen jännittää, ja chilin määrää pitää säätää. Tammisaaren Marttojen kurssilla maistettiin, maustettiin ja maistettiin uudelleen. Tuloksena seitsemän ruokalajin kasvisateria ja paljon uusia ideoita kotiin vietäväksi.

Ensin hirssi ja kvinoa kiehumaan. Kasviksia työpisteelle. Papupullat ottavat eniten aikaa, joten niiden valmistaminen kannattaa aloittaa heti.

On alkamassa Tammisaaren Marttojen järjestämä kasvisruokakurssi. Kurssin opettaja, Lasse Örtsäter eli Rastachef, antaa askelmerkit, joilla lähes seitsemän ruokalajin ateria valmistuu illan aikana.

Hetken aikaa 16 ihmistä etsii omaa pienryhmäänsä ja tehtäväänsä; entä missä onkaan papupurkki, lehtikaalinippu, sauvasekoitin...? Martta-aktiivit Tiina Karhapää ja Päivi Rosqvist lentävät työpisteiden välillä auttamassa. Suomi ja ruotsi sorisevat iloisesti sekaisin.

KVINOA, UUSI TUTTAVUUS

Maija Malmström ryhtyy pilkkomaan tofua, kevätsipulia, kukkakaalia, munakoisoa ja tomaattia uunipannulle. Malmström on tottunut tekemään makaronilaatikkoa, siskonmakkarakeittoa ja spagettia isolle perheelle, mutta täällä kaikki on uutta.

Uusille opeille on käyttöä lähipiirissä, sillä Malmströmin tytär on kasvissyöjä ja miniä vegaani.

– Olisihan se kohteliasta, jos voisin kokata heille, tai voisimme kokata yhdessä, hän sanoo.

Malmström haluaa oppia käyttämään uusia raaka-aineita. Tavallisten kasvisten käyttö on hänelle arkea, mutta lehtikaali, hirssi, kvinoa ja vegaaniset juustot uutta. Papujen liottaminen ja keittäminen tulivat tutuksi nuorena, kun piti olla säästäväinen. Kuivatuista pavuista sai halvalla terveellistä sapuskaa.

– Kvinoan keittäminen jännittää, mutta ope antoi siihen hyvät ohjeet, Malmström kertoo.

Kvinoan pesu kuumassa vedessä ennen keittämistä vähentää kuoren sisältämiä kitkeriä aineita. Sitten kiehautetaan kunnolla ja lasketaan lämpö matalaksi. Sekoittaa ei saa, ennen kuin vesi on hävinnyt ja kvinoa alkaa näyttää kypsältä. Sen jälkeen maistetaan.

YHTEISÖLLISYYTTÄ RAKENTAMASSA

Viereisen työpisteen hellalla kiehuu hirssikattila. Ann-Mari Berlin kiiruhtaa ottamaan railakkaasti poreilevan keitoksen hoteisiinsa. Kiehauttaminen

poistaa hirssistä kitkeryyttä. Kun bataatti ja muut vihannekset on kuullotettu, pienet keltaiset siemenet pääsevät samalle pannulle.

Berlin tuli kurssille etsimään uusia ruokaohjeita.

– Teen kasvisruokia jonkin verran, mutta en hirveän paljon. Lapsille haluaisin tehdä enemmän. Ovathan kasvikset terveellisiä. Kurssi tuli tosi hyvään aikaan, hän sanoo.

Berlin on Tammisaaren Marttojen puheenjohtaja. Hän kertoo, että omien aktiivien lisäksi yhdistys hyödyntää kurssien vetäjinä paikallisia yrittäjiä. Siinä voittavat kaikki. Rastachef herätti jopa niin paljon kiinnostusta, että noin puolet halukkaista jäi rannalle.

Kaikille avoimilta kursseilta yhdistys löytää uusia jäseniä. Maija Malmström esimerkiksi liittyi Marttoihin saman tien nähtyään ilmoituksen kasvisruokakurssista. Samalla jatkuu Marttaliiton kansanvalistusperinne.

Kunnan tasolla Martat tuottavat yhteisöllisyyttä lisäävää palvelua.

– Toiminnasta löytyy helpommin ystäviä, jos on esimerkiksi muuttanut paikkakunnalle suomenkielisenä, Berlin sanoo.

Tammisaaren asukkaista enemmistö on ruotsinkielisiä. Kunta arvostaa yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa ja tukee sitä avustuksilla.

REILUSTI MAUSTEITA Vegaanista fraichea, ranskankermaa vastaavaa tuotetta, pitää hiukan työstää, jotta siihen saa makua, Lasse Örtsäter ohjeistaa. Tänään siihen lisätään chiliä, sitruunaa, valkosipulia ja suolaa.

Maija Malmström lisää chiliä vähän vähemmän kuin ohjeessa, koska ei ole tottunut siihen.

– Muita mausteita laitoin reilusti, koska ope sanoi, että mausteita pitää panna paljon, että se maistuu paremmalle, Malmström sanoo.

Maarit Lindström rappaa fraichepurkin pohjallisia. Hyvää on, jatkoon! Lindström tuli kurssille oppiakseen, miten kasvisruoan saa maistumaan hyvälle.

Eeva Kollanus kertoo, että intialaiset osaavat tehdä maukasta ruokaa yksinkertaisista peruskasviksista. Hän mainitsee esimerkkinä perunasta ja

kukkakaalista valmistettavan curryn, aloo gobin

Kollanus kokkaa kasvisruokaa melko usein. Viime kesänä hän kokeili vegaanista fetaa, mutta ei pitänyt siitä. Nyt Kollanus sai vinkin, että vegaaninentissä se sekoitetaan lämpimään kvinoasalaattiin.

MAUN ETEEN PITÄÄ NÄHDÄ VAIVAA – Haluatko maistaa? Paula Holmberg tarjoaa kidneypavuista tehtyjä pihvejä suoraan pannulta.

Lasse Örtsäter selittää, miten pihvit saa pysymään koossa. Ensin pyöritellään kosteus pois, sen jälkeen reunat pyöristetään. Jos pihvin reuna jää röpelöiseksi, se aukeaa paistettaessa.

Holmberg kokkaa kasvisruokaa jonkin verran, mutta haasteena on saada sapuskat maistumaan myös puolisolle. Papupihvien Holmberg uskoo uppoavan.

Örtsäter toteaa, että vaikka ruoka olisi terveellistä, mutta ei maistu hyvältä, kukaan ei syö sitä.

– Maun eteen pitää nähdä vaivaa. Maustaa ja maistaa. Miettiä, mitä kaivataan lisää. Maustaa ja maistaa uudelleen, hän sanoo.

Epäonnistumista ei kannata pelätä. Monet reseptitkin ovat syntyneet virheistä.

Örstäter muistuttaa, että ruoka ei ole vain ravinteita. Siihen liittyy perinteitä, muistoja ja tunteita. Sen vuoksi myös muutokset ovat vaikeita. Pakottaminen jonkin ruokavalion suuntaan ei Örtsäterin mielestä ole hyvä ratkaisu.

– Muutoksen pitää lähteä sisältä. Siitä, että jotain haluaa syödä uudestaan, koska se on niin hyvää. Ja siitä, että alkaa tuntea itsensä terveeksi.

VÄRIKKÄITÄ VATEJA PÖYTÄÄN Pikkuhiljaa kotitalousluokka rauhoittuu. Tiina Karhapää ja Päivi Rosqvist ovat kattaneet lautaset ja aterimet paikoilleen. Pöytiin nostetaan värikylläisiä pannuja ja vateja.

Uunivihanneksia tofulla. Papupullia tai -pihvejä. Marinoituja papuja. Kvinoasalaattia. Jälkiruoaksi vegaanista suklaamoussea.

Ann-Mari Berlin toteaa, että papupihvit lähtevät ehdottomasti matkaan. Se vaikuttaa olevan yleinen mielipide.

1. Maija Malmström valmistaa uunivihanneksia ja tofua.

2. Paula Holmberg tutkii papupihvien kypsyyttä.

3. Axel Penkert sekoittaa suklaamoussea.

4. Papupihvit pysyvät paremmin koossa, kun kosteutta pyöritellään pois ja reunat pyöristetään.

5. Jokainen ryhmä valmisti sen seitsemää sorttia. Edessä paistettua hirssiä vihanneksilla (vas.) ja uunivihanneksia tofulla.

6. Kurssi päättyy yhteiseen ateriaan. Suosikkeja olivat papupihvit ja marinoidut pavut. 1 2 3 4 5 6

Myös marinoidut pavut maistuvat monen mielestä erityisen herkullisilta.

Paistetusta hirssistä bataatin ja muiden vihannesten kanssa Berlin sai kotikeittiöön nopean ja helpon arkiruoan. Toinen hyvä vinkki arjen kiireiden keskelle oli se, että papuja saa kaupasta valmiiksi käsiteltyinä.

Maija Malmström ei ole aiemmin pitänyt tofusta sen lötkön rakenteen vuoksi, mutta uunissa vihannesten kanssa paistettuna siitä tuli Malmströmin mielestä rapeaa ja hyvää.

Kurssin järjestelyihin osallistunut Eeva Pulkkinen paljastaa, että ystävät ovat jo tilanneet häneltä seitsemän ruokalajin illallisen. Kurssin resepteillä tietenkin.

Edessä papupihvejä (vas.) ja marinoituja papuja, takana vegaaninen fraichekastike ja lämmin kvinoasalaatti.

HUOMAA! Voit käyttää myös valmiiksi käsiteltyjä papuja, jolloin liottamista, keittämistä ja laakerinlehteä ei tarvita.

TAMMISAAREN MARTAT

2,5 dl kuivattuja papuja (esim. härkätai mustapapuja)

0,5 dl tomaattipyreetä

1 dl oliiviöljyä

0,25 ruukkua persiljaa

3–4 lehteä basilikaa (tai kuivattua 2–3 tl)

0,5–1 valkosipulinkynttä puolikkaan sitruunan mehu

2 rkl soijakastiketta

0,5 tl suolaa

2 tl oreganoa

2–3 laakerinlehteä

tuntia. Kaada liotusvesi pois ja laita pavut kattilaan raikkaan veden ja muutaman laakerinlehden kanssa. Kiehauta. Laske

kunnes pavut ovat pehmeitä. Kaada vesi pois ja anna papujen jäähtyä.

Viipaloi valkosipuli ohuiksi viipaleiksi. Pilko persilja ja tuore basilika. Sekoita kaikki ainekset marinadiksi. Anna maustua hetki. Sekoita marinadi ja pavut varovasti. Koristele persiljalla, sitruunalla tai muulla kauniilta.

VINKKI:

Pavut maistuvat vielä paremmalta seuraavina päivinä. Ruoka säilyy hyvin jääkaapissa kolme päivää

KUN KÄYTÄT

KUIVATTUJA PAPUJA…

Kuivattujen papujen liotus- ja keittoajat vaihtelevat eri lajikkeiden välillä, joten tarkista ajat aina papujen pakkauksesta.

Oheiseen reseptiin sopivat vaikka härkä- ja mustapavut, mutta keittoaika (30–40 minuuttia) ei riitä esimerkiksi kidney- tai soijapavulle.

1 dl kuivattuja papuja on keitettynä 2–3 dl. Ohjeen papumäärä liotuksen ja keittämisen jälkeen on siis 5–7,5 dl.

perustettu 2011 jäseniä 37 kotipaikka Tammisaari, ruotsinkielisen Raaseporin kaupunginosa kuuluu Uudenmaan Marttoihin puheenjohtaja Ann-Mari Berlin.

Yhdistys on suomenkielinen, mutta tapaamisissa käytetään sujuvasti sekä suomea että ruotsia.

Paistettua hirssiä, papuja ja bataattia.

UUDET ILLAT, UUDET AIHEET

martat.fi/marttailta-aiheet

Nyt kyllä kiinnostelee: tarjolla on tuoretta sisältöä marttailtoihin. Aiheina ovat Uudet ravitsemussuositukset, Vuoden luonnontuotteet, Luovuutta leivänpäällisiin ja Itämeripiknik. Sisältöjä saa soveltaa, yhdistellä ja muokata omalle yhdistykselle sopiviksi.

MARS MATKAAN MARTTALENKILLE!

martat.fi/mahtava-marttalenkki Mahtava marttalenkki kutsuu liikkumaan ja ulkoilemaan keskiviikkona 21.5. Silloin yhdistykset tahoillaan säntäävät lenkille, jonka pituuden ja vauhdin päättävät itse. Koko joukko voi suorittaa yhden ja saman matkan, tai kulkea vaihtelevia reittejä eri lenkkiporukoissa, eri tahdilla. Kuljetut kilometrit lasketaan yhteen. Katsotaan, päästäänkö martta-askelin maapallon ympäri yhdessä päivässä. Kaikki mukaan askeleita kerryttämään!

TOLKKUA TEKSTIILEIHIN

martat.fi/etakassakahvilat

Etäkässäkahvilassa 8.5. klo 17–18.30 on aiheena Tekstiilien uusiokäyttö vaatteiden ompelussa & kestävät valinnat. Miten vanhat vaatteet ja muut tekstiilit saavat uuden elämän ommellen, muokaten ja luovasti tuunaillen? Keskustelemme ja vaihdamme ideoita Kirsi Peltolan johdolla.

HYVÄÄ NIMIPÄIVÄÄ, MARTTA

Meillä martoilla on sellainen onni ja etuoikeus, että kalenterissa on meille oma nimikkopäivä. Martan päivä 26.7. olkoon omistettu kesäisille tapaamisille. Kokoonnutaan, retkeillään, herkutellaan –ollaan yhdessä viihteellä ja kesämielellä.

SIENIPÄIVÄ SYKSYN STARTTI

Marttojen valtakunnallinen sienipäivä 30.8. Sieniviikot 31.8.–15.9. Sienisesonkina marttapiirit järjestävät yhdessä sienimarttojen kanssa tapahtumia ja neuvontaa. Järjestettäisiinkö oman yhdistyksen sieniretki? Tai pistetäänkö pystyy pienimuotoinen sieninäyttely Yhdistyskanavan ohjeilla? martat.fi/pieni-sieninayttely

KUMOUKSELLISTA TOIMINTAA

Marttailuviikolla 22.–28.9. koittaa Kaalivallankumous. Tapahtumaviikolla yhdistykset, piirit ja vapaaehtoiset martat järjestävät yleisötapahtumia ja marttailtoja. Olemme esillä ja kutsumme kaikki muutkin mukaan marttailua harrastamaan. Rohkaisemme lisäämään kasvisten käyttöä, kokeilemaan uusia makuja ja tarttumaan erityisesti kaaleihin. Tarjoamme makupaloja mehevästä kyssäkaalista, joka on valmis nautittavaksi kuorittuna ja paloiteltuna. Näytämme konkreettisesti, miten voi koota päivittäisen 800 gramman päivittäisen kasvisannoksen. Yhteistyötä voi viritellä viikon tapahtumien varalle paikallisten viljelijöiden, torikauppiaiden tai lähikaupan kanssa. Marttaliitto tekee yhdistysten käyttöön materiaaleja ja näyttelyn mallin.

KIITOS TUESTASI KEHITYSYHTEISTYÖLLE martat.fi/kansainvalinen-toiminta Vuonna 2024 martat keräsivät marttailloissa ja muissa tapahtumissa rahaa kehitysyhteistyöhankkeisiimme 20 235,33 euroa ja lahjoittivat jäsenmaksun maksamisen yhteydessä 13 301,39 euroa. Yhteensä martat lahjoittivat siis 33 536,72 euroa kehitysyhteistyöhömme. Se käytettiin omarahoitusosuutena hankkeissa, joiden tuloksena muun muassa

834 naista Somalimaassa sai itselleen ja perheelleen käytännönläheistä ravitsemusneuvontaa.

245 somalimaalaista naista on saanut ammatillista koulutusta. Monet heistä eivät olleet aiemmin käyneet mitään kouluja.

156 naista sai kotipuutarhan perustamiseen koulutusta Malawissa.

124 naista ja miestä sai lisätietoja seksuaali- ja mielenterveydestä Malawissa.

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 1/2025 suosituin juttu oli Talvikylvö sopii monille kasveille. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 10 Marttojen esiliinaa. Sen saivat Pirkko Hautamäki Hoiskosta, Mirja Heijari-Langohr Espoosta, Marja-Leena Hollo Porvoosta, Lea Ihanus Joensuusta, Merja Laaksonen Mynämäeltä, Päivi Leinonen Kesälahdelta, Ritva Piili Imatralta, Inkeri Piskunen Vantaalta, Liisa Sillanpää Raisiosta ja Maija Virtanen Enosta.

Kohdataan kentällä 2025

Hämeen-Pirkanmaan Martat ja Tawast -

• Kilpailumuotona 18-reikäisellä kentällä on pariscramble. Tasoitus on 1/3 parin yhteenlasketusta slopesta. Joukkueen pelitasoitus ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin pienemmällä tasoituksella pelaavan pelaajan henkilökohtainen tasoitus.

• Tapahtumaan ovat tervetulleita niin golfaavat martat kuin kaikki muutkin golfarit ympäri Suomen. Pelivaatimus Green Card.

Osallistumismaksu 69 €/henkilö, Tawastin pelioikeudella 35 €/henkilö. Maksuun sisältyvät kilpailu- ja pelimaksu, rangepallot, kärryt, taukokahvi, lounas, sauna ja pyyhkeet.

PÄIVÄN OHJELMA

klo 8 Ilmoittautuminen, caddiemaster klo 8.30 Tapahtuman info, TawG Vesa Rontu. Virittäytyminen kisaan ja alkuverryttely.

klo 9 Yhteislähtö. Väliajalla kahvi ja suolainen.

Tapahtuman jälkeen buffetruokailu, palkintojen jako ja arvonta. Hyvät palkinnot ja arpajaisvoitot!

ILMOITTAUDU

550060

Kerro marttayhdistyksesi ja golfseurasi nimet sekä tarkka tasoituksesi. Ilmoita myös, tuletko kilpailemaan vai pelaamaan.

TERVETULOA, KOHTAAMISIIN KENTÄLLÄ!

LISÄTIEDOT

Hämeen-Pirkanmaan Martat/Marjo

Salo p. 040 827 9564

Tawast Golf ry seniorit/Risto Rintala p. 0400 483 550 [email protected]

Kohdataan kentällä -golftapahtuma

MobilePay 24306

Lahjoita naisille ja tytöille aktiivinen tulevaisuus

”Pidän omaa kauppaa ja hoidan vaikeasti vammaista tytärtäni. Marttojen tukema vammaisten naisten järjestö on minulle kaikkein tärkein paikka – siellä opin ajamaan tyttäreni oikeuksia!"

• Embet, Addis Abeba, Etiopia

Martat tukevat naisten ja tyttöjen koulutusta ja elinkeinoja Afrikassa, jotta jokaisella on oikeus hankkia omaa rahaa ja päättää omaa elämäänsä koskevista asioista.

TULE MUKAAN – lahjoita jo tänään!

Esimerkkihintoja:

• 25 euroa: kuukausi ompelukurssia yhdelle naiselle

• 30 euroa: kuukausi ruoanvalmistuskurssia yhdelle naiselle

• 125 euroa: työvälineet yritystoiminnan käynnistämiseen

Tili: Nordea FI49 1243 3000 0854 63 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

Muutos lautasella -teemavuosi jatkuu

Marttojen Muutos lautasella -teemavuodesta ja sen toteuttamisesta on keskusteltu monissa marttatapahtumissa kuluneena keväänä. Kasvisten käytön lisäämiseen ja kasvisruokaan liittyvä keskustelu on noussut esiin myös julkisuudessa, kaikkine kipupisteineen. Aihe on herkkä, sillä ruoka koskettaa kaikkia ihmisiä, joka päivä.

MARTTALIITON TYÖRYHMÄ • KUVA KERTTU MALINEN

Marttapiirien ja -yhdistysten ruokakursseilla valmistetaan monipuolisesti erilaisia kasvis-, kala- ja liharuokia.

Muutos lautasella -vuositeemalla Martat haluaa jatkaa pitkää perinnettään ruokaneuvonnan parissa: kuinka tehdään terveellistä, turvallista, edullista, maistuvaa, lähellä tuotettua ja ympäristöystävällistä ruokaa.

Ruokavalinnoilla on suuri merkitys ympäristöllemme ja hyvinvoinnillemme. Haluamme edistää uusien ravitsemussuositusten tavoitteita ja pienentää hiilijalanjälkeä sekä ympäristövaikutuksia.

Marttojen yhteisen ja meitä kaikkia marttoja koskevan strategian mukaan yksi järjestön tavoitteista on edistää kestävää arkea.

KASVISRUOASTA KEVÄÄN KESKUSTELUNAIHE Julkisuudessa viime aikoina paljon esillä ollut kasvisruokakeskustelu on tuonut esiin sen, että kysymys on suomalaisen yhteiskunnan kipupisteistä ja ruoka- sekä maataloustuotannon vaikeuksista, kaupunkimaaseutu -akselista sekä yksilöiden arvoista ja identiteeteistä.

Keskustelu ei muodostunut tyhjiössä. Esimerkiksi marraskuussa 2024 julkaistujen kansallisten ravitsemussuositusten esitykset erityisesti lihatuotteiden käytön vähentämiseksi tulkittiin ylhäältäpäin tulleiksi rajoituksiksi, pakoksi ja itsemääräämisoikeuden kaventamiseksi.

Ruoka on herkkä keskustelunaihe, koska se koskettaa kaikkia ihmisiä, joka päivä. Jokaisella on ruokaan liittyvät henkilökohtaiset tottumuksensa, mieltymyksensä ja mielipiteensä. Se, mitä syömme, on osa identiteettiämme ja kasvuympäristömme perinteitä. Monen elinkeino liittyy eri tavoin ruokaan; tuotantoon, jakeluun, valmistukseen.

Marttojen osalta kasvisruokakeskustelu syttyi ja kiihtyi nopeasti julkisuudessa ja laantui noin kolmessa viikossa. Keskustelu osoitti, että aihe on edelleen kiinnostava. Monet martat saivat yhteydenottoja eri puolilla Suomea ja vastasivat kysymyksiin.

PERUSASIOIDEN ÄÄRELLÄ Kasvisruokakeskustelun tuomaa julkisuutta on käyty läpi yhdistysten ja piirien kanssa, jäsenten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken, kuunnellen ja keskustellen. On puhuttu perustavanlaatuisista asioista: järjestön identiteetistä ja tehtävästä.

– Kasvisruokakeskustelun herättämät ajatukset kirittävät koko järjestöä edistämään kestävää ruoka- ja ravitsemusneuvontaa niin, että se tuntuu luontevalta ja mielekkäältä kaikkialla Suomessa ja eri yhdistyksissämme, sanoo Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä

Hän pohtii, miten voisimme yhdessä viestiä ja vaikuttaa sekä kestävän arjen ja ympäristön että kansanterveyden edistämiseksi, ilman jakolinjojen synnyttämää vastakkainasettelua.

– Monet yritykset, instituutiot ja järjestöt ovat käyneet samaa keskustelua kasvisten tarjoamisesta omissa yhteisöissään. Puolustusvoimat, yliopistot, kunnat, koulut, järjestöt ja yritykset ovat osaltaan halunneet edistää kasvispoh-

jaisten, kotimaisten ja maukkaiden ruokien lisäämistä palveluvalikoissaan.

– Meiltä toivotaan uusia PohjoisKarjala -projektin kaltaisia kampanjoita, kertaa Heikkilä viitaten 1970-luvulla toteutettuun valistuskampanjaan sydänterveyden puolesta.

VAHVAT PERINTEET Julkisessa keskustelussa nousi esiin Marttojen rooli perinteiden vaalijana. Jotkut kokivat kasvisruoan tarjoamisen loukkauksena järjestön perusarvoja kohtaan. Jäsenistön ulkopuoleltakin moni tunsi tarvetta määritellä, mikä on Marttojen tehtävä, ja laittaa raamit toiminnalle.

Kasvisten käyttöön ohjaaminen on itse asiassa mitä perinteisintä sisältöä marttatoiminnassa, mietitäänpä vaikka sieni- ja luonnonyrttineuvontaa, jossa Martat on ollut edelläkävijä koko maan mittakaavassa.

Lukuisista vuosikymmenten aikana julkaistuista Marttojen kasvisruokaoppaista ensimmäinen ilmestyi jo vuonna 1912, kun Marttojen puutarhaneuvonnan perustaja ja Emäntälehden äiti Alma Forstén laati 100 kasvispäivällistä -nimisen liitteen Kansan emännän keittokirjaan.

Suomalaisen ruokaperinteen vaaliminen on Martoille tärkeä asia. Kansalaisjärjestön tehtävänä on myös tehdä uusia avauksia, herättää keskustelua ja raivata tietä. Se rooli marttaliikkeellä on ollut alusta saakka; ajatellaan vaikka järjestön perustajia, jotka taistelivat naisten äänioikeuden puolesta.

Kasvisruokakeskustelun herättämät reaktiot toivat näkyviin Marttojen vaikutusvallan: järjestö tunnetaan, sen sana painaa. Sitä kuunnellaan – nyt jopa entistä herkemmin.

Arvostamme kaikkia ruokavalioita ja kestäviä tarjoiluja ja muistutamme, että terveellisen ja herkullisen ruokalautasen voi koota monella tapaa.

EROJA JA UUSIA JÄSENIÄ Julkisuuden kasvisruokakeskustelu ei ole juuri näkynyt Marttojen jäsenmäärässä, joka on noin 38 000. Valtaosa martoista on

suhtautunut asiaan neutraalisti. Koko Suomen tilannetta tarkastellen noin 100 jäsentä ilmoitti erostaan aiheen vuoksi. Joissakin marttayhdistyksissä vaikutus on voinut olla jäsenmäärään nähden suurempi. Kasvisruokakeskustelu myös toi järjestöön uusia jäseniä.

– Vaikka ruokakulttuurin yhtenäisyys tulevaisuudessa vähenee, toivon, että me Martat yhdessä muiden järjestöjen kanssa onnistuisimme tottumusten muuttumisesta huolimatta edistämään kestävää ruokakulttuuria, toteaa Marianne Heikkilä.

Eteenpäin mennään toistemme näkemyksiä, mielipiteitä ja toimintaa arvostamalla ja kuulemalla. Keskustelu jatkuu järjestön sisällä. Yksi keskustelun ja kuulemisen paikka toteutui Marttaliiton vuosiseminaarissa 24.4.paneelikeskustelussa Arvostava ruokapuhe muutoksen mahdollistajana. Yhteenveto keskustelusta on luettavissa Martatverkkolehdessä.

Marttojen ruokaneuvonta

Perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin.

Tukee monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota, jossa on tilaa sekä kasviksille että eläinperäisille tuotteille.

Lähtökohtana ovat kotimaisuus, sesonginmukaisuus ja monipuolisuus.

Arvostamme paikallisuutta, perinteitä ja tuottajia.

Lähiruoka ja itse tekeminen sekä ravinnon itse kasvattaminen ovat aina olleet keskeisiä toiminnassa. Ne ovat myös osa huoltovarmuutta.

Marttapiirien ja -yhdistysten ruokakursseilla valmistetaan monipuolisesti erilaisia kasvis-, lihaja kalaruokia.

Pohjois-Siuntion Martat osallistuivat Maailman suurimpaan marttailtaan järjestämällä Papubileet. MARTTOJEN VINKKI: Hernekeitto kypsyy nopeammin, kun nakkaat sekaan muutaman sokeripalan!

Länsi-Hollolan Martat tarjosivat papubileissään kahden pavun borssikeittoa, näkkäri-härkäpapulasagnea ja punakaali-papusalaattia.

Pornaisten Marttojen papupileissä Arolan luomutilalla maistettiin muun muassa tempekäristystä, marinoituja härkäpapuja, hernesalaattia ja -hummusta, sekä härkäpapu-porkkanakakkua. Kuvassa vihreää ja keltaista hernettä eri muodoissa.

Salon Piritan Martat ja Salon VoimaMartat neuloivat villasukkia, tossuja ja pipoja lahjaksi neuvolaan.

Jurvan Marttojen avoimessa tilaisuudessa maisteltiin mocktaileja ja herneproteiinisuikaleita.

Turun Marttayhdistys ja Lounais-Suomen Marttapiiri

Ohjelmassa oli työpajoja, mocktaileja ja yhdessäoloa.

Toikkalan Marttojen papubileissä maisteltiin muun muassa nachopeltiä, jossa täytteenä oli perinteistä meksikolaista paputahnaa. Papuherkut olivat monelle uusia tuttavuuksia ja ne todettiin mainioiksi.

Kyrön Martat kokoontuivat opiskelemaan makrameetekniikkaa, opettajanaan Taina Ojala Rouva Pyrystä.

L

änsi-Hollolan Martat järjestivät Martan mocktail -tapahtuman ja esittelivät Hidasta muotia -käsityöteemaa Hollolan kirjaston tapahtumatorilla.

Imatralaiset marttayhdistykset neulotuttivat yleisöllä kaupungin pisintä kaulaliinaa Imatrapäivänä ja maalaismarkkinoilla. Seitsenmetrinen työ ripustettiin pääkirjastoon, käsityökirjojen yläpuolelle.

Pia Hauskamaa sai ystävältään Paula Pihlavalta lahjaksi Marttojen juhlavuoden neuleen.

Paimion Vistan Martat neuloivat sukkia TYKS:in syöpäosastolle.

Punkalaitumen Oriniemen Marttojen pikkujoulunäytelmässä Presidentti Stubb ihastui Marttojen puuropäivän kotimaisiin tarjoomuksiin.

S

ipoon Martat lahjoittivat neulottuja pyörätuolipeittoja ja hartiahuiveja palvelutalon asukkaille. Puheenjohtaja Riitta testaa peiton toimivuutta.

Saukkolan Martat pitivät Puurokuun tapaamisen varapuheenjohtaja Kirsti Saukkolan luona. Kutsuttuna vieraana oli Irja Salonen Nummen Alueseurakunnasta.

Oulun Kakaravaaran Martat solmivat kolme ryijyä, jotka lahjoitettiin Oulun Ensikotiin, Nuorten Ystävien toimipisteeseen Muhokselle ja Oulun Hiirosen palvelukeskukseen.

K

iimingin Martat valmistivat joulumyyjäisiin lanttu- ja porkkanalaatikkoja.

O

ulun City-Marttojen taideillan ohjasi taiteilija Tiina Makkonen.

Tarvasjoen Martat tutustuivat uusiin ravitsemussuosituksiin ja valmistivat linssikeittoa, kasvispihvejä, kanttarelli-juustopiirakkaa ja muuta hyvää.

K

iimingin Marttojen käsityöillassa virkattiin isoäidinneliöitä ja afrikankukkia Novitan lahjoittamista langoista.

Jurvan Martat tekivät yhdistyksen historiikin talkoovoimin: teksti Eevamaija Koskinen ja työryhmä, kannen suunnittelu SEDU:n media-alan oppilasryhmä ja toteutus Riia Rintamäki.

Raahen ja Rautaruukin Martat järjestivät lautapeli-illan kirjastolla.

K

arpaloniemen Martat on uusi yhdistys Oulun seudulla. Tiedossa on monipuolista toimintaa. Seuraa kuulumisia Instagramista @_karpaloniemenmartat.

Kiimingin Martat veivät Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastolle myssyjä, sukkia, pehmoleluja ja peittoja.

R

aahen ja Rautaruukin Marttojen tärkein tapahtuma on joulumyyjäiset. Tuotto käytetään seuraavan vuoden toimintaan.

Karpaloniemen Martat harjoittelivat Kukkohovin opastuksessa.

Onnittelemme

105 VUOTTA | Aino Lappalainen 2.6. Imatran My

100 VUOTTA | Kaisu Huopaniemi 23.3. Suolahden Martat

95 VUOTTA | Liisi Virtanen 15.4. Junkkarin-Korvenkylän Martat • Milja Koskinen 25.5. Imatran Kaukopään Martat • Eila Isaksson 20.7. Tainionkosken Martat • Rauni Näkyvä 16.8. Pakilan Martat

90 VUOTTA | Maire Evijärvi 25.10.2024 Juankosken-Vehkalahden Martat • Liisa Lähteenmäki 25.4. Forssan Martat • Leena Piepponen 23.5. Kouvolan My Päivämartat tr • Martta Salminen 28.5. Pihlavan Martat • Raili Suikkanen 13.6. Salopeltola-Jäppilänniemen Martat

85 VUOTTA | Orvokki Leisko 1.1. Katinhännän My • Seija Höyteinen 26.2. Tietävälän Martat • Kaija Kiukas 18.3. Kouvolan My Päivämartat tr • Leena Kettunen 9.5. Hammaslahden Martat • Ritva Raitanen 9.5. Hallin My • Maire Kukkamäki 14.5. Junkkarin-Korvenkylän Martat • Asta Salomäki 12.6. Pirkkalan My • Maija Haapanen 7.7. Paavolan Martat • Marja Krichenbauer 12.7. Härmälän Martat • Marja Karola 25.7. Paason Martat

80 VUOTTA | Satu Katina 6.12.2024 Uudenkaupungin Martat • Tuula Rautkoski 8.2. Paason Martat • Juhani Kupiainen 9.2. Kouvolan My Kukko-Martat tr • Pirjo Viitanen 17.2. Uudenkaupungin Martat • Raija Koivumäki 19.2. Uudenkaupungin Martat • Tarja Varjola 24.3. JunkkarinKorvenkylän Martat • Tuula Holm 4.4. Uudenkaupungin Martat • Eila Turunen 22.4. Kiteen Puhoksen My • Pirkko Kinnari 6.5. Kiteen My • Maija-Leena Rautkoski 11.5. Paason Martat • Marja-Liisa Kostiainen 12.5. Tietävälän Martat • Aini Hirvonen 13.6. Lautiosaaren Martat • SirkkaLiisa Kulmala 29.6. Renkomäen Martat • Aila Sillanpää 9.7. Vetelin Martat • Anneli Arpiainen 20.7. Suolahden Martat • Paula Vasserman 24.7. Kokkokankaan Martat • Ritva Tuominen 31.7. Pirkkalan My • Irma Niinistö 6.8. Nummelan Martat • Seija-Liisa Saukkonen 8.8. Pakilan Martat • Leena Kumpulainen 14.8. Suolahden Martat • Marja-Liisa Simula 14.8. Pihlavan Martat • Seija Suomalainen 14.8. Turun Uittamon Martat • Merja Hasu 15.8. Kouvolan My Päivämartat tr • Helena Korhonen 18.8. Kouvolan My Päivämartat tr • Tuire Sirkkilä 18.8. Turun Uittamon Mar-

tat • Kaarina Tapani 22.8. Tornion Martat • Tuula Luukkonen 23.8. Lintusalon My • Leena Nurminen 23.8. Ahtialan Martat • Terttu Siven 24.8. Pakilan Martat

75 VUOTTA |Vuokko Tyvi 16.12.2024 Uudenkaupungin Martat • Maija-Liisa Katajamäki 2.1. Uudenkaupungin Martat • Kaarina Kurikka 25.3. Härmälän Martat • Marjatta Uurtamo 26.3. Kokkokankaan Martat • Vuokko Kuosa 29.3. Porin Nuormartat. • Päivi Viitanen 10.4. Uudenkaupungin Martat • Sinikka Väistö 30.4. Kiteen Säyneenkylän Martat • Kirsti Vinkki 5.5. Kokkokankaan Martat • Leena Rantanen 10.5. Paavolan Martat • Helinä Jaakkola 17.5. Kangasalan Liuksialan Martat • Marita Karppinen 18.5. Paason Martat • Sisko Kemppainen 24.5. Kokkokankaan Martat • Ritva Kontunen 26.5. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat • Marja-Liisa Rantala 28.5. Kangasalan Liuksialan Martat • Markku Nuutinen 29.5. Hiltulanlahden Martat • Eeva Manninen 3.6. Salopeltola-Jäppilänniemen Martat • AnnaLiisa Matikainen 9.6. Naantalin Martat • Tuula Leväniemi 20.6. Paavolan Martat • Anne-Mari Rajala 30.6. Naantalin Martat • Hillevi Virtanen 2.7. Itä-Ikaalisten Martat • Tuula Pesonen 8.7. Hammaslahden Martat • Sirpa Uusikoski 10.7. Renkomäen Martat • Helena Ranta-Saarela 17.7. Karjasillan Martat • Asta Huttunen 29.7. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat • Mirja Hämäläinen 8.8. Kouvolan My Päivämartat tr

70 VUOTTA | Marja-Terttu Lehti 3.2. Porin Nuormartat • Helena Heinvuori 4.2. Kiteen Säyneenkylän Martat • Tuula Rämä 17.2. Laajalahden My • Kaisu Summanen 1.3. Kaskiin Martat • Maarit Andersson 4.3. Uudenkaupungin Martat • Birgit Malinen 6.3. Paavolan Martat• Kaija Kyrölä 13.3. Wirmon Martat • Kaija-Liisa Lakso 13.3. Pelkosenniemen Martat • Tyyne Okkonen 14.3. Uudenkaupungin Martat • Anja Rautiainen 16.3. Suolahden Martat • Maritta Suuronen 25.3. Paavolan Martat • Päivi Koivusipilä 28.3. Uudenkaupungin Martat • Irmeli Peltola 3.4. Keihäskosken Martat • Pirjo Koskinen 16.4. Ruotsinpyhtään Martat • Marita Ake 5.5. Paraisten My • Sirkka Kulmala 5.5. Renkomäen Martat • Inkeri Lehtonen 14.5. Paavolan Martat • Marketta Nettamo 16.5. Kokkokankaan Martat • Seija Vähäkainu 18.5. Vetelin Martat • Saara Heikkinen 20.5. Maaningan Martat • Erja Laine 24.5. Nummelan Martat • Arja

Alaviuhkola 26.5. Patelan Martat • Anne Vuori 2.6. Asikkalan My • Marjatta Nuutinen 12.6. Juuan My • Ulla Patronen 15.6. Hallin My • Leena Rissanen 18.6. Karhunpään Martat • Tiina Lindqvist 20.6. Wirmon Martat • Mervi Tiainen 25.6. Imatran My • Tuula Isoviita 8.7. Karjasillan Martat • Tuire Tissari 9.7. Pihlavan Martat • Leea Kalliokoski 24.7. Vetelin Martat • Mariann Pakkala 26.7. Vetelin Martat • Ulla Oksanen 30.7. Turun Uittamon My • Kirsi Kurkinen 4.8. Kouvolan My Nykymartat tr • Anneli Räikkönen 19.8. Tietävälän Martat • Seija Häkkinen 23.8. Tainionkosken Martat

65 VUOTTA | Päivi Niemelä 22.1. Mouhu-Voikosken Martat • Pirjo Vakkala 11.4. Lautiosaaren Martat • Riitta Pilssari 13.5. Mouhu-Voikosken Martat • Sinikka Hintikka 13.6. Suolahden Martat • Anne Mäkelä 16.7. Itä-Ikaalisten Martat • Anne Liuha 10.8. Karhunpään Martat • Maija-Liisa Nordström 11.8. Naantalin Martat

60 VUOTTA | Marika Ahtosaari 16.1. Mouhu-Voikosken Martat • Kaisa Nykyri 8.3. Juuan My • Mervi Jaakkola 31.3. Pelkosenniemen Martat • Tuulikki Koivisto 23.4. Uudenkaupungin Martat • Marja Toikkanen 28.4. Maaningan Martat • Margit Åkerlund 20.5. Pelkosenniemen Martat • Päivi Maaranen 9.6. Imatran My • Hanna-Mari Lempinen 13.6. Wirmon Martat • Sirpa Alanko 6.7. Juuan My • Jos Helmich 6.7. Forssan Martat • Raija-Leena Virtanen 9.7. Pihlavan Martat • Leena Kiuru 29.7. Patelan Martat • Marjo Ingelius 13.8. Paraisten My

55 VUOTTA | Katriina Mouhu 1.4. Mouhu-Voikosken Martat • Annika Salosensaari 28.5. Pihlavan Martat

50 VUOTTA | Miia Viljanen 22.12.2024 Uudenkaupungin Martat • Päivi Smedberg 7.1. Wirmon Martat • Piritta Hakula 15.1. Keihäskosken Martat • Nero Mouhu 23.1. Mouhu-Voikosken Martat • Mari Hautala 29.1. Wirmon Marta • Sanna Haapsaari 5.3. Wirmon Martat • Mirka Immonen 3.4. Kaskiin Martat • Miia Kapanen 24.4. Intomartat• Minna Vehmanen 2.5. Wirmon Martat • Virpi Lehtinen 12.5. Intomartat • Arja Roitto 24.5. MouhuVoikosken Martat • Laura Järvinen 28.5. Pirkkalan My • Marika Haloila 20.6. Wirmon Martat

45 VUOTTA | Hanna-Mari Kariaho 22.6. Itä-Ikaalisten Martat

40 VUOTTA | Sanna Aamuharju 26.3. Wirmon Martat • Lilli Kailio 15.5. Intomartat • Jennifer Ståhlberg 17.6. Wirmon Martat • Kaja Maria Karolina Eklund-Vuorela 14.8. Intomartat • Helena Kairus 14.8. Keihäskosken Martat

30 VUOTTA | Iida Mikonmaa 13.4. Hyvät Martat • Senni Jantunen 18.8. Asikkalan My

10 VUOTTA | Altti Mäkinen 11.3. Keihäskosken Martat • Elsa Mattila 23.7. Keihäskosken Martat

HUOMAA

Martat-lehti ei ota syntymäpäivätietoja suoraan jäsenrekisteristä. Saamme tiedot yhdistyksiltä tai yksittäisiltä martoilta, jotka haluavat ilmoittaa tiedot lehdessä. Jos lähetät onnitteluja toisen puolesta, varmista päivänsankarilta, että hänen tietonsa saa julkaista.

Vauvoja

Oulun Anarkistimarttojen puheenjohtajalle Tiina Routavaaralle syntyi 4.12.2024 pieni tyttö, joka sai nimekseen Penni Orvokki. Hän on siis tuore Oulun Anarkistimarttojen jäsen.

Osanottomme

Keihäskosken Marttojen jäsen Piritta Hakula nukkui pois 3.4.2025 vain 50-vuotiaana pitkään sairastettuaan. Marttaystävät jäivät kaipaamaan hänen iloista ja valoisaa persoonaansa.

Yhdistyksemme kunniajäsen Elli Hyppönen (o.s. Saarinen) nukkui pois 94-vuotiaana 24.1.2025 kotonaan Äänekoskella.

Elli kuului Äänesalon Marttoihin vuodesta 1987 lähtien. Hän oli yksi yhdistyksen perustajajäsenistä ja hoiti rahastonhoitajan tehtäviä toiminnan ensimmäiset 13 vuotta. Elli suoritti I- ja II-taitoavaimet. Hänelle myönnettiin Martaliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2003. Elli opittiin tuntemaan huomaavaisena, luotettavana ja rauhallisena marttana.

Oma perhe oli Elli Hyppöselle erityisen tärkeä, ja marttatyö mieluinen henkireikä arkisen aherruksen lomassa. Hän leipoi mielellään ja oli vieraanvarainen. Päivätyönsä Elli suoritti puhelunvälittäjänä Äänekoskella ja Jyväskylässä. Viime vuosina kodin ulkopuolista osallistumista rajoittivat liikkumisvaikeudet.

Äänesalon Martat muistaa Elli Hyppöstä lämmöllä kiittäen ja muistoa kunnioittaen.

Yhdistyksemme perustaja- ja kunniajäsen Aino Hörkkö nukkui pois 90 vuoden ikäisenä 19.2.2025 Liedossa. Muistoa lämmöllä kunnioittaen Vanhalinnan Martat

Meitä

kohtasi suuri suru, kun pitkäaikainen jäsenemme, veteraanimartta Hilkka Korhonen, nukkui ikiuneen 2.1.2025. Hän oli syntynyt 13.10.1923. Hilkka liittyi Hiltulanlahden Marttoihin vuonna 1958. Hän toimi 18 vuotta puheenjohtajana ja lisäksi hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana, Emäntälehden asiamiehenä ja piirin hallituksen sihteerinä. Hän lauloi yhdistysten yhteisessä marttakuorossa ja oli mukana lukuisissa eri työryhmissä ja tehtävissä. Siis varsinainen martta, todella monessa mukana! Hilkka oli muutenkin aktiivinen henkilö kylällä. Hän toimi Vanun Veikot -urheiluseurassa, kylätoimikunnassa, seurakunnan diakoniapiirissä ja tienhoitokunnassa. Hän kiersi Hiltulanlahden kylällä yhteisvastuukerääjänä ja tunsi siten kyläläiset hyvin.

Hilkka sai elää terveenä ja hyväkuntoisena. Leskeksi jäätyään hän asui yksin rintamamiestalossaan. Toki siivousapua hä-

nellä kävi, ja hänen poikansa Mauno hoiti ruokaostokset ja muut hankinnat.

Hilkka juhli 100-vuotispäiväänsä lokakuussa 2023 ja oli silloin monissa haastatteluissa ja lehtijutuissa mukana. Hän esiintyi myös Ylen 100 vuoden sankarit -ohjelmassa.

Hilkka oli yli satavuotiaanakin läsnä melkein kaikissa marttailloissa. Näkö ja kuulo olivat heikentyneet, joten käsityöt ja askartelut eivät sujuneet entiseen tapaan, mutta hän oli mukana seurassa. Hilkan muisti oli loppuun saakka erittäin hyvä ja häneltä saimme kuulla valtavasti tarinoita marttatoiminnasta eri aikoina, kuten matkoista, joita yhdistys teki jo vuosikymmeniä sitten kotimaassa ja myös ulkomaille.

Hän kertoi myös hiihtokilpailuista ja muista tapahtumista, joita Martat ja muut Etelä-Kuopion järjestöt pitivät yhdessä. Melkein kaikki marttalaulukirjan laulut olivat hänelle tuttuja, eikä hän kirjaa tarvinnut, vaan veti laulut vanhasta muistista.

Talon valot ovat sammuneet, eikä Hilkka ole enää keskuudessamme. Jäämme kaipaamaan hänen positiivista olemustaan ja lukuisia tarinoitaan.

Hilkan muistoa kunnioittaen ja lämmöllä muistaen

Hiltulanlahden Martat

Marttajäsenemme

Merja Hannele Pesonen nukkui ikiuneen 23.2.2025.

Suruun osaa ottaen

Vaivion Marttayhdistys

Yhdistyksemme

pitkäaikainen jäsen

Elvi Polvi (s. 5.10.1939) nukkui pois 15.3.2025.

Muistoa kunnioittaen, kiitollisuudella muistaen

Jämsän Martat

Honkalahden

Marttojen pitkäaikainen jäsen Taimi Vahteristo siunattiin viimeiselle matkalleen Joutsenossa 22.3.2025. Taimi toimi vuosia Joutsenon Marttayhdistyksen, Honkalahden Marttakerhon ja sittemmin Honkalahden Marttojen rahastonhoitajana. Opimme tuntemaan Taimin paitsi tarkkana taloudenpitäjänä ja aktiivisena hallituksen jäsenenä myös sienimarttana. Monet tatit ja rouskut tuotiin hänelle tunnistettavaksi sienipäivinä. Taimi jaksoi viime vuosiin asti osallistua toimintaamme ja kiinnostua tapahtumiemme aiheista.

Muistamme lämmöllä Taimia ja hänen marttavuosiaan.

Honkalahden Martat

Pihlavan Marttojen jäsen Hilkka Anneli Mattila nukkui pois pitkäaikaisten ja vaikeiden sairauksien uuvuttamana 77-vuotiaana 8.12.2024.

Hilkka kiinnostui marttatoiminnasta osallistuttuaan Marttojen kesäretkelle. Hän liittyi Pihlavan Marttayhdistykseen vuonna 2000. Aktiivisena ja innokkaana marttana hän oli ahkerasti mukana monissa toiminnoissa. Hallituksessa Hilkka toimi kuusi vuotta sihteerinä, PR-marttana ja yhdistyksen tiedottajana. Erinomaisena atk- ja some-osaajana pyysimme hänet myös hallituksen ulkopuoliseksi sihteeriksi vuoden ajaksi.

Asioiden sanoittaminen ja kirjoittaminen olivat Hilkalle mieluisaa. Hän toimi yhdistyksemme yhteyshenkilönä Martatlehden toimitukseen. Hilkalle oli tärkeää myös yhteistyö kylämme muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Marttatoiminta oli hänelle mieluinen henkireikä muuan arkielämän keskellä.

Hilkka-ystäväämme lämmöllä muistaen Pihlavan Marttayhdistys, Pori

Launeen Marttojen pitkäaikainen puheenjohtaja Eeva Liisa Raatikainen sai iäisyyskutsun 9.1.2025. Eeva oli toiminnallinen ja idearikas ihminen. Hänen toimintansa nojautui Marttojen teemaan, perheiden ja kotien hyvinvoinnin edistämiseen. Eeva luotsasi toimintaamme, ja vuosien varrella monet nuoret pääsivät Marttalassa pidetyille kokkikursseille. Yhteydet toisten marttayhdistysten kanssa olivat hänen sydäntään lähellä. Paitsi puheenjohtaja, Eeva oli myös pr-martta, askartelumartta ja matkailumartta. Tutustuimme lähiseudun nähtävyyksiin ja askartelimme kaikkea hyvää ja hyödyllistä omaksi ja toisten iloksi. Kotiseutumatkoilla Eeva kertoi tienoon historiasta ja tapahtumista positiiviseen tapaansa. Hänellä oli taito luoda hyvää oloa, valoa ja iloa ympärilleen. Vielä sairasvuoteelta hän ideoi vuoden ensimmäisen marttaillan teeman, Hattu- ja teekutsut englantilaiseen tapaan. Kokoonnuimme lierihatut päässä ja nautimme teetä ja suupaloja.

Kiitollisena muistamme Eevan viitoittamaa tietä ja jatkamme marttailua valoisin mielin, tulevaisuuteen katsoen.

Launeen Martat

Katariinan

Marttojen kunniajäsen Elsa Lindahl (s. 3.5.1923) nukkui pois 101 vuoden ikäisenä 7.11.2024.

Elsa liittyi Katariinan Marttoihin vuonna 1978. Martta-aate oli Elsalle sydämen asia, jota hän iloisesti ja tarmokkaasti levitti ympärilleen. Monet nykyisistä jäsenistämme ovatkin liittyneet marttoihin hänen kutsuminaan. Pitkäaikainen puheenjohtajamme kannusti marttaopintojen suorittamiseen, johti tempauksia ja huolehti siitä, että uudet jäsenet tunsivat itsensä tervetulleiksi yhdistykseen.

Marttana Elsa myös päätyi mukaan Kuralan Kylämäen museotilan toimintaan. Hänet tunnettiin vuosikausia tilan vanhana emäntänä, joka kutoi pitkät räsymatot päärakennuksen tupaan ja kamareihin, osallistui päivittäiseen toimintaan ja seurusteli kävijöiden kanssa.

Elsa arvosti lapsia, ja hänellä oli kyky lämpimään ja luontevaan kanssakäymiseen heidän kanssaan. Elsan aloitteesta Katariinan Martat toimi vuosia Kaarinan SOS-lapsikylän kummiyhdistyksenä. Vierailut kylään olivat odotettuja molemmin puolin.

Työurallaan Elsa toimi Wärtsilän telakan työterveyshoitajana. Tarmokkuus, ehdoton puolueettomuus ja erinomainen henkilömuisti olivat tässäkin tehtävässä tärkeitä.

Elsa oli tarmokas, lämmin ja huumorintajuinen martta, jota muistelemme kiittäen ja kaivaten.

”Kun arki harmaa ahdistaa, niin pieni synti piristää.” (yksi Elsan mielilausahduksista) Katariinan Martat, Turku

Yhdistykset juhlivat

Tänä vuonna Lampin Marttojen jäsenistä tasavuosia täyttävät Jaana Tontti (17.3.), Anja Huhtala (6.6.), Tuija Kyynäräinen (8.11.) ja Kirsti Koskinen (6.12.). Yhteensä heillä tulee täyteen 260 vuotta.

Keski-Lahden Marttojen 110-vuotisjuhlassa kaupungintalolla kohotettiin maljat ja vastaanotettiin Lahden kaupungin tervehdys sekä Tuulikki Uusitalon terveiset Hämeen Martoista. Ansiomerkin saivat Alli Rinne ja Margit Tarkiainen. Kuvassa mahtava marttajoukko upeissa puitteissa.

Lempäälän Nuoret Martat viettivät 30-vuotisjuhlaansa keskiajan hengessä. Ajan tavan mukaan syötiin koko ilta, vuoroin suolaista ja makeaa. Muistettiin vuoden aikana tasavuosia täyttäneitä, kisailtiin tiedoissa ja taidoissa sekä kuultiin juomalauluja. Kuvassa yhdistyksen hallitus toivottaa martat ja kutsuvieraat tervetulleeksi juhlapitoihin.

Kässämartat Lahdesta juhlii 10-vuotissynttäreitään koko vuoden. Marttalassa on kerran kuukaudessa kässäkahvila, jossa tutustutaan eri tekniikoihin ja tehdään käsitöitä ja askarrellaan yleensä kierrätysmateriaaleista. Juhlaan liittyen on jo tehty onnittelukortteja ja paperiruusuja. Kässäkahvilan perustaja Kirsi Peltola Paimelan Martoista vetää iltoja innokkaan tiimin kanssa. Martat ovat myös järjestäneet kässäfestariviikonloppuja ja osallistuneet Kätevä-messuille.

Honkavaaran Martat kokoontuivat 90-vuotissynttäreiden merkeissä teatterin jälkeen Joensuun keskustassa.

Nurmijärven Martat viettivät 95-vuotisjuhlaansa pikkujoulujen merkeissä.

Imatran Marttayhdistyksen

100-vuotiskahveilla oli mukana yhdistyksen kunniapuheenjohtaja, 104-vuotias Aino Lappalainen, joka on ollut martta 82 vuotta. Hän toivotti yhdistykselle ja sen jäsenille kaikkea hyvää ja menestystä tuleville vuosille, vuosikymmenille ja vuosisadoille. Juhlavuosi huipentuu Marttojen kirkkopyhään 14.9. Imatran Tainionkosken kirkossa. Tervetuloa! Kuvassa yhdistyksen entinen puheenjohtaja Katri Taimioja (vas.), Aino Lappalainen ja rahastonhoitaja Pirjo Lankinen.

Myrskylän Martoilla oli 90-vuotisjuhlassaan käytössä oma martta-astiasto. Muistoksi juhlapäivästä jokainen osallistuja sai oman kahvikuppinsa.

Tarvasjoen Martat aloittivat 110-juhlavuotensa kutomalla banaanisukkia kylän äideille ja vauvoille. Sukat jaetaan neuvolan kautta.

Äänesalon Marttojen vuosikokouksessa ojennettiin Pirjo Kunnarille Marttaliiton kultainen ansiomerkki. Hän on kuulunut yhdistykseen vuodesta 1988 lähtien. Edellinen kultainen ansiomerkki yhdistykseen saatiin Hanna-Maija Kokolle vuonna 2003.

Muhoksen Laitasaaren Martat muistivat vuosikokouksessaan 60 vuoden jäsenyydestä yhdistyksen aktiivia, Senja Nuolikiveä, joka on toiminut muun muassa puheenjohtajana.

MARTAN PÄIVÄN MENOVINKKI!

Lampin Martat ry:n perustamisesta on kulunut 40 vuotta. Yhdistys viettää syntymäpäiväjuhlaansa syyskuussa, mutta etkot tanssitaan jo Martan päivänä 26.7. klo 19–23 Poikeljärven Paviljongilla (Poikeljärventie 1, Ahlainen). Menosta vastaavat Tarja Lunnas ja Jarkko Salmi & Sunset. Yhdistys muistuttaa myös juhlakonsertista 21.5. klo 19. Silloin Ahlaisten kirkossa esiintyy Shirley Sparks (Sari Savunen), säestäjänään Hanneli Grönlund.

MARTAN MUISTOLLE

Marttaliiton adressilla voit ottaa osaa suruun, muistaa omaisia ja kunnioittaa vainajan muistoa.

Tilaukset osoitteesta martat.fi/martanpuoti/ Lisätietoa: martat.fi/martan-muistolle/

Kiitä ja muista yhdistyksesi toimijaa tai läheistä marttaa. Hautareliefi ja muistomerkki palvelevat kunnianosoituksena arvokkaasta vapaaehtoistyöstä. Reliefi on tarkoitettu hautakiveen ja muistomerkki uurnalehdon muistolaattaan.

Muistomerkki 45 €

Adressi 9 €

Hautareliefi 70 €

Testamentti on lahja tulevaisuudelle

Osoittamalla testamenttilahjoituksen Marttojen neuvontatyölle olet mukana tukemassa kotien ja perheiden hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

Lahjoituksesi ohjautuu kokonaisuudessaan työhömme hyvän ja kestävän arjen edistämiseksi, sillä yleishyödyllisenä yhteisönä Marttaliitto ei maksa perintöveroa. Pienikin lahjoitus voi saada aikaan suuria muutoksia.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: Pasi Mäkelä talous- ja hallintojohtaja Marttaliitto

p. 041 503 1981

Kiitos, että autat meitä rakentamaan kestävämpää arkea

Kotkaniemi, presidentti

P. E. Svinhufvudin ja rouva Ellen

Svinhufvudin kotimuseo ja kahvila

Presidentin kotimuseo, puutarha ja kahvila. Tervetuloa Luumäelle!

Olemme avoinna yleisölle kesällä 24.5.–31.8.2025

Martoille -15 % alennus sisäänpääsymaksuista.

Kesän aukiolot, lisätiedot opastuksista ja monipuolisen tapahtumatarjonnan löydät:

puh. 040 522 7553 / Kotkaniemimuseo, Itsenäisyydetie 799a,54530 Luumäki

KILPAILUKUTSU MARTTAGOLFIN

MESTARUUSKILPAILUUN 2025

Muonion Marttojen järjestämä Marttojen golfmestaruuskilpailu 2025 järjestetään perinteisesti Martan päivänä 26.7. Annilan golfkeskuksessa, Mikkelissä. Kilpailu järjestetään, jos osallistujia on vähintään 30. Ota mukaan

tutustumaan marttailuun.

- Yksi pelisarja, pelimuotona pistebogey.

- Pelivaatimus Green Card, maksimi pelitasoitus 36.

- Osallistumismaksu 80 € sisältää kilpailu- ja pelimaksun, rangepallot, aamukahvin sekä ruokailun ja ”Arskan letut” pelin jälkeen.

AIKATAULU

- ilmoittautuminen alkaen klo 7.30

- aamukahvit klo 8

- kisojen avaus ja info klo 8.40.

ILMOITTAUDU

26.6. mennessä Annilan golfkeskukseen: [email protected]

Kerro samalla marttayhdistyksesi ja golfseurasi nimet sekä tarkka tasoituksesi. Ystävät ja pelikaverit ilmoittavat vain seuransa.

Martat kohtaavat ja mahdollistavat kohtaamisia.

yhteisöllisyyden ja tasa-arvon merkeissä!

LISÄTIEDOT

Pekka Venäläinen

p. 045 135 9618

[email protected]

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 2/2025?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Marttojen leivontakirjaa.

Lähetä vastauksesi 23.6. mennessä.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen /

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

JÄSENYYS KANNATTAA!

MARTTANA VOIT HYÖDYNTÄÄ MONIA RAHANARVOISIA JÄSENETUJAMME, ESIMERKIKSI SEURAAVILTA TAHOILTA:

TUTUSTU : MARTAT.FI/JASENEDUT

EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI…

Marttapiireillä ja -yhdistyksillä on omia paikallisia jäsenetujaan.

Kotipuutarhan hoitoa oppimassa

Sortavalan Puikkolan huoltoaseman kasvitarhakurssilaiset kesällä 1937.

Martat

Y htä tunteiden juhlaa

UUSI KAUSI ON TÄÄLLÄ

SYKSY 2025

CircOpera 2.0

Ooppera 22.8.–30.9.2025

Tuhkimo

Baletti 23.8.–5.9.2025

Elektra

Ooppera 17.9.–4.10.2025

Giselle

Baletin ensi-ilta 3.–25.10.2025

Hannu ja Kerttu

Oopperan ensi-ilta 24.10.–28.11.2025

COW

Baletti 31.10.–15.11.2025

Tosca

Ooppera 19.11.2025–13.1.2026

Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas

Baletti 29.11.–22.12.2025

Puhelinpalvelu 09 4030 2211 Ryhmämyynti 09 4030 2210 ma - pe 10–17